Koska mä voin

Pääsin vihdoin salille. Tai pääsin ja pääsin..toisinsanoen maltoin olla hetken erossa Violasta. Mä kävin ihan ihkaoikealla kuntosalilla. Sillä samalla jossa vuosi sitten kävin, tai ylikin. Muistan sen viimeisen kerran kun siellä hikoilin. Tein vatsoja ja palautteluilla jäin kuuntelemaan kun radiosta Samuli Edelmann lauloi”…teit meistä kauniin…” jostain mulle tuli vahva tunne että taidan olla raskaana. Ei mennyt montaa päivää kun plussasin<3

Vuoden tauon jälkeen latasin salin kulkukortin. Ei siinä pitäny ihan vuotta mennä, munhan piti treenata läpi raskauden. Oisin ollu fitnessmutsi pötsi pystyssä kyykkäilly ja tehny vipareita. Mut taas mennään, ilman pötsiä onneksi.

Ihan ku en ois ollu poissa ollenkaan, ihanaa olla taas jumpalla. Samalla ihan ku en ois käyny sataan vuoteen ku en osaa säätää laitteita. Pyörin ku ensikertalainen hölmistyneenä, no haittaakos tuo. Oon taas jumpalla <3 ihan yksin.

Tein kaikkea, kävin kropan läpi kevyesti muutama sarja per lihasryhmä. 45min meni supervauhtia ja kerkesin laittaa kotiin viestiä kolmesti, katsoin samalla myös pari videota Violasta 😀

Vaikka taukoa kuntosalista on iäisyys, sain mahdottoman hyvin tuntumaa. Treenaaminen on kyllä rakkautta <3

5kk synnytyksestä, miinus kaikki raskauskilot, ei yhtäkään salitreeniä yli vuoteen.

 

Tee sitä mistä nautit. Tee koska voit! 😉

 

Voimakasta viikkoa <3

-Alina-

 

Sulje