Miten saan lapseni tekemään kotitöitä ja käyttäytymään hyvin

  • Artikkelin kategoria:Alona
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia

Miten saan lapseni tekemään kotitöitä ja käyttäytymään hyvin. Ja, miksi teippasin meidän tiskikoneen kiinni kahdeksi viikoksi ja käskin poikaani tiskaaman kaikki meidän tiskit.
Kuulen usein, että lapseni ovat hyvä käytöksisiä ja hyvin kasvatettuja. Tämä on aina ihana kuulla ja myönnän, että olen todella ylpeä heistä. Asioilla on kuitenkin aina toinenkin puoli, niin myös meillä. Kyllä meilläkin on tullut tilanteita kun olen saanut hävetä silmät päästä ja ihmetellä, et oliks toi oikeesti mun lapsi joka noin teki. Pääasiallisesti he ovat kuitenkin hyvin käyttäytyviä ja ”osaavat olla ihmisiksi, ihmisten ilmoilla” -eikös se ole kuitenkin se, mitä me kaikki vanhemmat lapsiltamme toivomme?
Voin kertoa, että kolmen lapsen äitiniä on tullut koettua kaikenlaista. Meillä on 14, 9, 8 ja 4 -vuotiaat lapset, joten voisi myös sanoa, että kokemustakin jo eri ikäluokistaki.
Sanon heti alkuun, että lapseni eivät ole ”syntyneet kilteiksi” vaan heidän kasvatuksen eteen ollaan tehty paljon töitä. Meidän koko perhe, ei vain minä. Ihmiset ovat kaikki hyvin erilaisia ja kaikilla on erilaiset persoonat -toiset ovat perusluonteeltaan positiivisia, toiset vähän vähemmän, toiset rauhallisia ja toiset eivät pysy sekunttiakaan paikallaan.

Lyanalla on hyvin itsevarma ja hän tietää mitä haluaa. Hänellä on myös vahva ja temperamenttinen luonne -Tässä hän murjottaa vessassa, kun sanoimme, että hänellä on hieman likaa koruja lentomatkalle…

 
Myönnän, tuon luonteen hän on perinyt minulta…

 
Alynalla on todella positiivinen ja energinen luonne. Häntä ei saa pahalle päälle oikein millään. Hän on hyvin fiku ja yrittää sen avulla usein päästä pulasta. Hän osaa myös olla hankalakin, mutta tekee sen usein salaa ja kieroilee yleensä syyt sisariensa niskoille..

Jos lähden miettimään miten minä olen lapseni kasvattanut, niin aito läsnäolo, rakkaus ja rajat ovat ehkä ne tärkeimmät asiat joita kasvatuksessa olen käyttänyt. Olen erittäin hyvissä väleissä kaikkien lasteni kanssa, jopa teini-ikäisen poikani kanssa, jonka kanssa käymme mm. yhdessä treenaamassa(päivittän) ja vietämme aikaa yhdessä muutenkin. Vaikka olen usein läsnä ja vietän heidän kanssaan laatuaikaa, olen myös aika tiukka. Artun mukaan, hän ei ole koskaan nähnyt äitiä joka on yhtä tiukka ja ”ankara”. Arttu on varmasti elänyt pumpulissa, jos minä olen ankarin äiti kenet hän on tavannut…
Tässä me poseerataan treenin jälkeen, Fitnesstukku logon edessä Voimalaitoksella.   Danielilla on erittäin rakastava ja herkkä luonne. Hän on kuitenkin erittäin vahva tahtoinen, itsevarma ja perhettään suojeleva nuori mies. Daniel viettää mielellään aikaa perheensä kanssa, eikä häpeile sitä. Vaikka hän ei käyttäyty ”tyypillisen teinin” tavoin, niin osaa hänkin olla välillä ”hankala”. Hänen itsevarmuutensa ansiosta, keskustelumme muuttumat helposti väittelyksi, sillä hän saattaa vaatia hyvinkin tarkkoja selityksiä, jos esim kiellämme häneltä jotain.

Olen asunut mm. jenkeissä, paikoissa jossa kuri on ihan jotain toistaluokkaa.. Näin hyvin läheltä miten lapsia kasvatettiin pelolla ja uhkailulla. Siellä se tarttui minuunkin ja kuvittelin jonkin aikaa, että lasten kuuluu totella vanhempia kyseenalaistamatta yhtään mitään. Heidän kuullu tehdä juuri niin kuin sanon, kun sanon. Tässä olin hyvin väärässä ja onneksi olen siitä ajasta viisastunut.  Korotan ääntäni edelleen helposti, se on myös osa luonnettani. Jos joudun jostain asiasta sanomaan enemmän kuin kaksi kertaa, kolmas kerta on jo äänekkäämpi. Saatan myös sanoa tiukasti jo ekalla kerralla, jos jokin sovittu asia on jätetty tekemättä kokonaan.
Elämässämme oli vaihe, jolloin elimme kuin villissä lännessä. Minä kävelin ympäri huushollia ja huutelin kaikille vähän väliä. ”Miks kengät on keskellä lattiaa?!” Miks huone on siivoamatta!? Miks läksyt on tekemättä!? Miksi vaatteet on jätetty keskelle lattiaa!? Miksi vessaa ei ole vedetty!? Peskää kädet!” Lista on loputon…
”Jossain vaiheessa kyllästyin siihen ainaiseen huutamiseen, muistuttamiseen ja komentamiseen. Mietin, että jotain on tehtävä.”
Meillä oli myös vaihe kun en saanut poikaani tekemään läksyjään. Aina jouduin muistuttamaan ja komentamaan -joka ikinen päivä. Pelkäsin, että jos huudan hänelle läksyistä joka päivä, hän tulee vihaamaan koulua sata varmasti. Daniel taisi olla kuudennella luokalla kun pidin tämän juttutuokion hänen kanssaan. Kerroin hänelle hyvin rauhallisesti, että en enää aio pakottaa häntä tekemään läksyjään. Hän saa itse tehdä ne jos haluaa tai sitten jättää tekemättä. Hän luuli ensin, että vitsailin. Kerroin hänelle, että olen ihan tosissani -en enää aikonut suuttua hänelle. Päätin kuitenkin kertoa, miten käy jos hän ei läksyjään tee. Kerroin, että ymmärrän miksi häntä eivät läksyt kiinnosta. Ketä kiinnostaa lukea asioita, jotka eivät ole itselleen mielenkiintoisia -ei ketään. Mutta, tosiasia on kuitenkin se, että jos hän ei tee läksyjä, hän ei tule saamaan hyviä numeroita koulussa, eikä hän pääse hyviin jatko-opinto paikkoihin, sillä hänen keskiarvo tulee olemaan hyvin huono.
Ja jos hän ei pääse hyviin kouluihin, voi olla, että hän ei tule saamaan haluamaansa työtä.
Kerroin, että töihin haettaessa hänellä on oltava tiettyjä koulutuksia, tiettyjä ammatteja varten ja huonoilla numeroilla hän ei niihin välttämättä pääse.
Annoin hänelle vaihtoehtoja työpaikoista mihin ei tarvitse olla korkeasti koulutettu. Kerroin, että hän voi olla esim. tiskaaja ja siivooja -näissäkin ammateissa, riippuu ihan paikasta minkälainen koulutus pitää olla. Kerroin hänelle myös, että en missään nimessä sano, että hänestä ei saisi tulla siivoojaa tai tiskaaja -todellakin saa. Haluan vain, että hänellä on mahdollisuus tehdä juuri sitä työtä josta hän oikeasti tykkää. Sanoin, että tulemme seuraavien viikkojen aikana kokeilemaan eri ammatteja, mihin hänellä on mahdollisuus päästä ilman kunnon koulutusta.
Kyllä, tiedän sen, että voit pärjätä myös ilman minkäänlaista koulutusta, olenhan minäkin siitä hyvä esimerkki. MUTTA, on paljon helpompaa ja varmempaa pärjätä elämässä, jos sinulla on koulutus jonka avulla voit saada työpaikan.

Aloitimme tiskaamisesta. Sanoin, että suljen astianpesukoneen kahdeksi viikoksi ja hän saa tiskata meidän tiskit joka päivä.
Hän tiskasi 1,5 päivää ja tuli mun luokse epätoivoisena ja sanoi, ettei hän enää halua jatkaa. Hän kertoi, että ei halua olla tiskaaja ja ymmärtää nyt miksi kouluun pitää panostaa ja tehdä läksyt. Hän sanoi, että aikoo nyt tehdä läksynsä aina. Uskokaa tai älkää, en ole joutunut häntä sen jälkeen muistuttamaan läksyista ikinä.
Olen monissa asioissa ottanut apuun tälläisiä käytännön esimerkkejä. Olisin voinut huutaa loputtomiin, eikä hän olisi ikinä tajunnut miksi on tärkeää tehdä niitä läksyjä. Meillä on usein kiire ja yritämme nopeasti vain käskeä lapsiamme. Lapsetkin ovat ihmisia ja heillä on aivot joilla he ajattelevat. Danielkin todennäköisesti mietti, että miks on muka niin tärkeää tehdä jotain tehtäviä, mitkä ei todellakaan edes kiinnosta. Mutta tämän juttutuokion ja kokeilun jälkeen hän sen ymmärsi ja oivalsi sen. Ja kun lapsi ymmärtää jonkin asian itse, ei heitä tarvitse enää käskeä koko ajan.

Tässä Arttu järjesti treffi illan tytöille. Uskomme, että on erittäin tärkeää, että isä viettää tyttöjen kanssa laatuaikaa ja antaa heille mahdollisimman paljon huomiota. Haluamme, että he saavat hyvän esimerkin siitä, miten hyvä mies kohtelee naisia. Sama päätee tietenkin myös toisinpäin. Mutta tämä on taas aihe, josta voisi tehdä ihan erillisen postausken.

Käytä aikaa lastesi kanssa keskusteluun. He ovat uteliaita ja heillä on oma tahto -toisilla vahvempi kuin toisilla, mutta kaikilla sellainen on. Kunnioita lastasi ja kerro hänelle, miksi toimit tietyllä tavalla. Pelkkä käskeminen ja huutaminen ei auta. Jos joku tulisi nyt minulle huutamaan ja käskisi tehdä jotain, mitä en halua tehdä tai ymmärrä miksi se pitäisi tehdä, tulisin kyseenalaistamaan sitä varmasti. Hyvä esimerkki on valmennussuhteet. Kuinka monesti kyseenalaistat personaltainerisi vaatimuksia? Kun hän esimerkiksi kertoo, ettet saa syödä hedelmiä niin paljon kuin haluat tai et saa syödä leipää? Uskot häntä paremmin, kun hän kertoo sinulle sen syyn. Sama juttu pätee lapsiin.
”Lapset ovat ihania mutta lasten kasvatus on vaikea ja sitä ei usein uskalleta sanoa ääneen.”
Jos sun lapset on ihan ”kamalia” ja  revit hiuksesi päästä, niin suosittelen katsomaan muutaman jakson SuperNannya. Oikeasti, hänellä on ihan älyttömän hyviä vinkkejä, joita olen itsekkin lasten kanssa käyttänyt. Yksi ehdoton suosikki idea minkä häneltä sain, oli kannustustaulukko.
Daniel on jo päässyt kymppiin ja hän on jo seuraavalla kierroksella. Hän on viimeaikoina panostanut koulunkäyntiin toden teolla, joten hyvä merkintöjä tulee ihan koko ajan.

 
Meillä on kotona taulukko, johon lapsi saa pisteen sovituista asioista. Esim. huoneen siivous pyytämättä, hyvä merkintä tai koe tulos koulusta, kun on käyttäytynyt todella hyvin tai kun on tehnyt jotain hyvää toiselle ihmiselle jne. Sitten kun lapsi saa kymmenen hyvää merkintää, saa hän pienen palkkion. Meillä palkkio on se, että lapsi pääsee viettämään kaksin aikaa minun tai isän kanssa. Käymme joko kaksin syömässä, leffassa tai teemme jotain muuta pientä kivaa. Tämä on kannustanut lapsia todella paljon ja he suorastaan haluavat tehdä hyviä tekoja ja olla hyvin koulussa, jotta pääsevät siirtämään merkkiään lähemmäs kymmentä. Huonosta käytöksestä taas meneettää pisteen -luonnollisesti. Tämä taulukko on auttanut meitä todella paljon. Kukaan meistä ei ole täydellinen, joten unohduksia ja lipsahduksia tulee päivittäin meille kaikille, mutta tämä taulukko on helpottanut meidän arkea ihan älyttömästi ja suosittelen ainakin kokeilemaan.
Jos teillä muilla on jotain vastaavanlaisia vinkkejä, niin laittakaa kommenttia. Vanhemmat tarvitsevat kaiken mahdollisen avun lasten kanssa. Ja jos teillä on jotain kysyttävää näistä meidän tavoista, niin kysykää ihmeessä.
Tämä postaus on kirjoitettu 1.2.2018. Istun keittiön pöydän ääressä ja samalla seuraan, että lapset tekevät kaikki aamupuuhat ja pääsevät ajoissa kouluun.

Yksi lapsista on kipeänä, joten koitan tehdä töitä, samalla kun huolehdin hänestä.

Alyna alkaa olla jo kyllästynyt olemaan kotona ja odottaa, että hän pääsisi kouluun ja treeneihin.

1

Vastaa