• anniina kangas

Mitä sitten, jos en ole superihminen tänäkään vuonna

Noniin, nyt se on taas vaihtunut.
Aika opetella kirjoittamaan päiväyksiin 2018 sijaan 2019, aloittaa tipaton tammikuu, ostaa salikortti ja lopettaa herkuttelu.
Uutta energiaa puhkuen, pää täynnä ideoita, motivaatiota ja energiaa kohti uutta vuotta ja uusia haasteita.

Okei, okei.. Ollaanpa rehellisiä.
Mä heräsin tänä aamuna kuivaan kurkkuun ja päänsärkyyn -eiliset viinit ja uuden vuoden drinkit siellä muistuttelivat itsestään.
Katsoin ulos ikkunasta ja ihana luminen maisema oli muuttunut mustaksi asfaltiksi, räntäsateeksi ja loskaksi.
Herätys oli soinut jo kolme tuntia sitten ja päässä soi kaikkea muuta, kuin “uusi vuosi, uusi minä”.

Mutta eipä se mitään.
Mä en nimittäin tehnyt ainuttakaan uuden vuoden lupausta, söin hyvällä omallatunnolla lettuja vaahterasiirapilla ja suklaalla aamupalaksi, en aio tänään astua varpaallanikaan ulos ja makaan tällä hetkellä sohvalla peiton alla ja vointini voisi olla parempikin.
Mä en kuitenkaan vaihtaisi tätä vuodenvaihdetta yhtään mihinkään.

Mitä sitten, jos tuli otettua muutama drinkki liikaa, syötyä vähän liikaa, lupaukset jäivät tekemättä enkä oikeastaan edes tiedä, mitä tavoitteita mulla on tälle vuodelle?
Mitä sitten, jos aloitan vuoden päivä kerrallaan ja nautin siitä, ettei mulla tällä hetkellä ole hiukkastakaan stressiä?
Mitä sitten, etten mä ole kertaakaan pysähtynyt miettimään, saavutinko jokaisen tavoitteeni kuluneena vuonna?
Mitä sitten, jos en mene salille vielä huomenna ja muutu supernaiseksi heti ensimmäisenä arkipäivänä?

Mä aloitan tän vuoden nauttimalla tästä hetkestä sohvalla peiton alla, paossa todellisuutta, maha täynnä kokista ja lettuja.
Mä kyllä kerkeän kiirehtiä ja suorittaa myöhemminkin.

5
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday