40.raskausviikko keskeytyi synnytykseen!

Aloitin tämän postauksen kirjoittelun tavalliseen tapaan päivä kerrallaan. Viimeistään seuraavana aamuna aina kirjoittelin edellisen päivän kaikki ajatukset ja tuntemukset, kun ne oli vielä tuoreessa muistissa. Yleensä kirjoitin niitä joka päivä pitkin päivää. Kuten pian voitte alta lukea, yllätys oli melkoinen, kun tämä viikko keskeytyi aika lyhyeen eli niin vain päätti meidän ihana poika syntyä 27.1 viikoilla 39+2! <3

39+0

Tänään on tasan viikko laskettuun aikaan! Tästä päivästä eteenpäin alkaakin jo tosissaan laskettelu, ihan yhtäkkiä ollaan jo ensi perjantaissa. Se onkin sitten eri asia ollaanko siellä ensi perjantaissa yhtenä vai kahtena. 🙂 Kauheasti en edelleenkään odota syntyvän ennen laskettua, mutta ikinä kun ei tiedä.

Tähän aamuun heräsin 8-9h unien jälkeen ja nyt olin säästynyt valvomiselta, huh!! Toki vessassa saa rampata aika monesti, mutta uni tuli heti vessareissujen jälkeen. Aamupäivästä kävin tavalliseen tapaan koiran kanssa kävelyllä, tällä kertaa käveltiin apteekkiin ja kävelyyn meni yhteensä vähän vajaa 40 minuuttia. Pienesti oli vihlontaa kävellessä. Apteekista hain loppumaan päässeitä probiootteja, jota oon syönyt säännöllisesti noin puolesta välistä raskautta, välillä oon tosin pitänyt viikon tai parin mittaisen tauon. Ajatuksena probiooteissa se, että mun suolistossa olisi mahdollisimman hyvä bakteerikanta vauvan syntyessä, koska sanotaan, että alatiesynnytyksessä äidin suoliston bakteerit siirtyisi vauvalle. Muutenkin nuo probiootit on mun huonon mahan kanssa hyvä juttu ja oon niitä käyttänyt ilman raskauttakin eli pelkästään raskauden takia en noita käytä.

Vihlaisuja/sukkapuikkokipuja kohdunsuulla oli tavallista enemmän. Kävely ihan vaan kaupassakin oli hidasta. Myös ihan vaan vatsa kipuili ja vihoitteli, joka vaikuttaa yleiseen olotilaan ja jaksamiseen tosi paljon. Oon tosi hyvin selvinnyt tämän ärtyvän suolen kanssa raskausaikana, mutta nyt on jo toinen viikko peräkanaa, kun vähän sekin puoli kiukuttelee.

Illalla kaikenlaisia kipuiluja oli alamahan ja alaselän puolella enemmänkin. Ei toki mitään supistuksiin viittaavaa. Myös lonkan sisällä/nivusessa tuntui taas siltä, kun jotain olisi irti. Yhdessä vaiheessa iltaa Markuskin säpsähti sohvalla, kun multa pääsi huuto ja jalka meinasi lähteä alta, kun nivuseen/lonkkaan tuli niin yllättävän voimakas tunne. Näitä tunteita on tosi vaikea edes selittää, mutta se tuntuu siltä, kuin siellä venytettäis luita vähintään irti toisistaan – eli tosi mukavalta. 😀

Illalla tehtiin qua sha-kampausta mun alaselälle hillopurkin kannella. 😀 Qua shan tarkoitus on tehostaa supistuksia, mutta lisäksi lievittää loppuraskauden oireita. Supistuksen tehostamisen vuoksi sitä ei ole alaselkään suositeltavaa tehdäkään ennen 38. viikkoa. Supistuksiahan mulla ei ole eli niitä ei tehostettu, mutta vaikutetaan ehkä alaselkäsärkyihin ja muihin. Qua sha-kampaamisessa käsitellään fasciaa eli lihaskalvoa. Aika jännältähän se tuntui!

Illalla uni tuli mukavasti.

39+1

Aamulla heräsin noin yhdeksän tunnin yöunien jälkeen, vessassa olin käynyt ehkä kerran tai kaksi. Eli hyvät yöunet palasivat taas. 🙂

Päivään mahtui vartin kävely”lenkki” ja ulkoilua muuten koko perheellä. Kipuiluja ei ollut koko päivänä oikeastaan minkäänlaisia eikä täten oikein mitään kirjoiteltavaakaan.

Tyttö meni kaverinsa luo yökylään, joten me lähdettiin illalla vielä syömään American Dineriin. Oltiin ajateltu jo edellisellä viikolla, että lounas”treffit” olisi viimeinen ennen vauvan syntymää, mutta päästiin sitten kuitenkin vielä ihan lauantaisille iltatreffeille. 🙂

Illalla uni tuli jälleen hyvin.

39+2

Sunnuntaiaamuun heräsin puoli 8 jälkeen, mutta olin kuitenkin nukkunut lähes yhdeksän tuntia yhdellä vessareissulla. Eli oikein hyvät yöunet!

Kuinkas sitten kävikään? Olen nuo viimeisimmät kaksi lausetta kirjoittanut sunnuntaiaamuna 27.1 klo 8.45. Klo 9.30 lähdettiin sairaalaan ja klo 18.17 poika oli maailmassa. Halusin myös tämän postauksen silti julkaista, koska on hauska jälkeenpäinkin lukea miten sitä synnytystä ei tosiaan yhtään osannut odottaa. 🙂 Myöhemmin jatkan sitten vauva-arjesta ja mahdollisesti myös siitä synnytyksestä ainakin pintapuolisesti, vähintään sen verran, että tulee ilmi miten tuo sunnuntaiaamu noin äkisti kääntyi toiseen suuntaan.

Olisiko lukijoiden joukossa innostuneita lukemaan ihan kunnon synnytystarinaa? Vähän emmin sen suhteen, kirjoitanko kertomuksen miten laajasti tänne blogiin. Näiden tarkkojen raskauden aikaisten tuntemusten läpikäymisten jälkeen kyllä tuntuisi luontevalta myös synnytys tänne kirjoittaa. 

3
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday