Aionko kisata vielä?

Näin Fitness Classicin lähestyessä tuli mieleeni vastata otsikon mukaiseen kysymykseen. Aionko mä kisata vielä? 

Rehellisesti sanottuna, en osaa vastata kysymykseen varmasti. Kuten kaikki me tiedämme, tilanteet muuttuu ja ajatukset muuttuu. Tällä hetkellä tuntuu vahvasti siltä, että kisaan vielä joskus. Mulla on itseasiassa aika suurikin innostus vielä kisata ja suunnitelma on kerätä tietoa ja lihasmassaa sekä opiskella oman kropan toimintaa niin, että joku kaunis päivä toteuttaisin kisadieetin itse itselleni. Nimenomaan tuo itsensä valmentaminen on ajatus joka innostaa ja dieetin vetäminen itse olisi hauska haaste ja varmasti opettava kokemus. Mutta siihen projektiin en aio lähteä tänä vuonna enkä edes ensi vuonna. Vaan haluan nimenomaan kartuttaa tietoa asioista ja odottaa hetkeä, kun tuntisin olevani valmis dieetille ja lavalle. Koska tällä hetkellä en siihen olisi valmis, jätinhän dieetinkin juuri kesken. Olisi hölmöä olettaa olevansa valmis vain pari kuukautta myöhemmin, kun kuitenkin arki on ihan samanlaista, kuin kesken jääneellä dieetillä eikä mikään ole muuttunut. Voihan olla, että sitä sopivaa hetkeä ei tuu ollenkaan tai sitten se valmius tulee jossain kohtaa hyvinkin kirkkaana mieleen. Se jää nähtäväksi. Eli tällä hetkellä tulevat kisat häämöttäisi jossain kaukana tulevaisuudessa, ihan aikaisintaan parin vuoden päässä. Ja itseasiassa pari vuottakin kuulostaa ihan liian lyhyeltä ajalta.

 

Kuitenkaan minkäänlaista tavoitekisaa tai tavoitevuotta en aio itselleni asettaa.

 

Tavoitevuosi tai tietty kisa, jota tavoittelisin, stressaisi mua liikaa. Tavoitevuosi olisi mielestäni pelkästään turha ja rajoittava tekijä. Olisi se tavoite sitten miten kaukana hyvänsä – tyyliin vuonna 2025. Silti se stressaisi liikaa. Myöskään treenejä en rakenna ulkonäkökeskeisen treenin varaan vaan treenailen fiilispohjalta. En kuitenkaan usko, että pystyn fysiikkaani lavoja ajatellen pilata sillä, että treenailen muuten vaan. Lihasmassaa pystyn varmasti kerätä ja fysiikkaani kehittää bikini fitness-lavoille suotuisaksi myös ei-ulkonäkökeskeisellä treenillä.

Se on itseasiassa tosi hassua, että mä oon saanut monta kysymystä siitä miten mä treenaan nyt, kun kisatähtäintä ei ole. Osa on jopa ajatellut, että en treenaisi ollenkaan. Ihan hassu ajatus, onhan liikunta myös mun toinen työ. Ja todellisuudessa treeni (ja myös se fitness) on niin lähellä sydäntä ja niin iso osa mua, että en missään nimessä voisi kuvitella vähentäväni treeniä sen kummemmin, vaikka dieetti loppuikin. Voisin kuvitella treenaavani jopa täysin ulkonäkökeskeisesti bodausmeiningillä ja samalla tavalla kuin kisoihin tähdätessäkin, vaikka kisatähtäintä ei juuri nyt olisikaan. Mutta se “bodausmeininki” ei vaan innosta mua just nyt vaan haluan treenata tällä hetkellä muita(kin) ominaisuuksia.

 

Mutta kuten sanottu, se fitness on edelleen niin lähellä sydäntä, että vaikka kisatavoitetta en nyt juuri ole asettamassa enkä tiedä asetanko enää ikinä, treenailen silti osittain sillä mielellä edelleen.

 

Eli kyllä, haaveena olisi vielä joku päivä kisata niin, että vastaan itse dieetistäni. Tiedostan kuitenkin myös sen, että jopa puolessa vuodessa voi mieli muuttua ihan toiseen suuntaan enkä siksi ota mitään paineita kisaamisesta tai aseta tavoitteita. Kisattu on jo kerran, dieetti on vedetty toisen kerran jo puoleen väliin, niin tiedän kyllä siihen pystyväni sitten joskus jos tilanne ja aika on suotuisa. Mutta kuten mun monista postauksista on käynyt läpi, on mulle monet muut asiat niin, niin paljon tärkeämpiä kuin tämä fitness, että haluan kaiken puoltavan sitä kisaamista. Haluan, että mennään terveys edellä sekä henkisesti että fyysisesti eli haluan olla kaikin puolin valmis siihen. Myös kroppani hiilihydraatin sietokykyä ja esimerkiksi treenikapasiteettia haluan kehittää ennen kuin kokisin olevani valmis dieetille. Mitä paremmassa kunnossa sitä on valmiiksi ennen dieettiä, sen parempi. Enkä tarkoita missään nimessä asiaa mitenkään ulkonäkökeskeisesti vaan onhan se täysi fakta, että jos kunto pysyy ponnistelematta suhteellisen vähärasvaisena ja sporttisena, on kropassa palaset silloin kohdillaan eli se kroppa kestää sitä isoa treenimäärää sekä suuren määrän ruokaa. Jolloin on hyvä tilanne lähteä myös sitä dieettiä ajattelemaan.

Se jää siis täysin nähtäväksi, että löytyykö mun nimi joku kaunis päivä vielä kilpailijalistoilta. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että voisi löytyäkin jos vaan kaikki palaset on arjessa ja kropassa kohdillaan, mutta mitään varmaa en lähde sanomaan enkä tavoitteita asettamaan. Ei muuta kun tsemppiä kaikille viikonloppuna kisaaville!! Nähdään paikan päällä Disturbin osastolla sunnuntaina. 🙂 

1
Jaa:

This Post Has 2 Comments

  1. Nää kisajutut on hankalia, elämästä on vaikea tietää varmaksi. Itsellä on ollut viime kisoista asti tulevat syksyn kisat mielessä. Toki oli mielessä että jos asiat elämässä ei ole oikein, on harkittava. Sen verran aikaa, rahaa ja päätä se vaatii kuitenkin. Paras tehdä niinkuin itsestä tuntuu ja se on useimmiten se paras ratkaisu.

    1. Nimenomaan! Se vahva fiilis pitää olla kyllä kisaamisesta ja lavalle menosta, että dieetin pystyy vetää läpi. Ja kuten sanoit, myös ihan raha-asiat vaikuttaa. Kun dieetillä ei saisi joutua stressata yhtään mistään; oli se sitten arki muuten tai vaikka ne raha-asiat.

Vastaa

Close Menu