Hyvä, paha kortisoli – mikä nostaa kortisolia?

Paljon puhutaan stressihormoni kortisolista. Usein siitä puhutaan myös negatiiviseen sävyyn. Mutta onko kortisoli pelkästään paha asia?

Homman nimihän on se, että kortisolilla on monia hyviä tehtäviä! Kortisoli on mm. tulehdusta estävä. Monelle tuttu tuote kortisoni esimerkiksi rasvan tai pistosten muodossa onkin rakenteeltaan ihan vastaavanlainen, kun kortisoli. Siksi kortisonia käytetään monissa tilanteissa pistos- ja rasvahoitojen muodossa ja siksi sitä ei kuitenkaan saa käyttää liikaa liian pitkään.

Kortisolin tarkoitus on myös pitää meidät hengissä stressaavissa tilanteissa. Kun olet myöhästymässä bussista ja pinkaiset juoksuun, lähettävät aivot (itseasiassa hypotalamus aivolisäkkeelle ja siitä eteenpäin) viestin lisämunuaisille ja lisämunuaiset tuottavat adrenaliinia ja kortisolia. Niiden avulla jaksat pinkaista bussin perään ja ehdit ajoissa. Kun tilanne on ohi, kortisoli lähtee laskuun ja tilanne rauhoittuu.

Näin homman pitäisi mennä. Vasta jos kortisoli ei lähde laskuun eli stressi kroonistuu, ollaan ongelmissa. Jokainen tietää varmasti, että stressi kroonistuu helposti jos ollaan jatkuvasti pienen paineen ja kiireen alla. Töissä on liian kuormitettu, vapaa-aika on aikataulutettua, parisuhteessa on ongelmia..

 

Mutta mitä se kroonistunut stressi eli jatkuvasti koholla oleva kortisoli sitten tekee? Se vaikuttaa meidän kaikkiin muihin hormoneihin ja täten koko terveyteen. Jos kortisoli on koholla, on myös insuliini koholla, joka ei ole hyvä asia. Jos kortisoli on koholla, on kasvuhormonit ja sukupuolihormonit laskussa, joka ei myöskään ole hyvä asia. Koko hormonitoiminta järkkyy ja terveys kärsii.

 

MUTTA MITKÄ MUUT ASIAT VOIVAT NOSTAA SITÄ KUULUISAA KORTISOLIA KUN AINAINEN STRESSI JA KIIRE?

Koholla oleva insuliini eli huono ruokavalio

Jos jatkuvasti syödään suoraan sanottuna paskaa eli höttöhiilareita ja minimaalisesti hyviä rasvoja ja proteiinia, on insuliini huipussaan. Tämä taas nostaa kortisolia ylemmäs, koska keho on stressitilassa. Huolehdi siis siitä, että syöt terveellisesti ja tasaisesti pitkin päivää.

Alhaiset sukupuolihormonit

Jos esimerkiksi testosteronit ovat ihan minimissään, ollaan helposti ongelmissa. Testosteronia tarvitaan myös naisten kehossa sopiva määrä ja testosteronitasoja taas saa nostettua lihaskuntoliikunnalla ja oikealla ruokavaliolla.

Liika kahvin juonti

Kyllä, jopa liiallinen kahvin juonti voi nostaa kortisolia! Tässä kohtaa puhutaan kuitenkin tosi isoista määristä, mutta tämäkin on hyvä tiedostaa.

Liian vähäinen suolan käyttö

Aina puhutaan, että “ei saa syödä liikaa suolaa”, mutta oikeasti jossain kohtaa suolaa voidaan syödä jopa liian vähän. Jos stressi on kohonnut huippuunsa ja täten myös väsyttänyt lisämunuaiset, on suola oikeasti tärkeässä roolissa. Piilosuolaa saa moni helposti liikaa jos syödään prosessoituja tuotteita, mutta jos on tottunut koostamaan ruokavalion esimerkiksi marjoista, hyvistä rasvoista, kasviksista ja maustamattomasta lihasta/kanasta, voi suolan käyttö olla todella minimaalista. Jos ihminen on kovin väsynyt, myös suolaa tarvitaan! Tämä taas johtuu siitä, että lisämunuaisten uloin kerros koostuu suolahormonista eli aldosteronista, joka vaatii myös suolaa toimiakseen.

Suoliston huono kunto

Ei turhaan sanota, että suolisto on meidän toiset aivot. Suolistolla on valtava merkitys meidän terveydelle. Jos suolisto on epäkunnossa, ei keho toimi normaalisti. Suoliston ollessa huonolla tolalla, myös kortisoli kohoaa. Huolehdi suoliston kunnosta oikeanlaisella ruokavaliolla ja tarvittaessa myös probiooteilla sekä suoliston kuntoa tukevilla lisäravinteilla.

Allergiat ja yliherkkyydet

Liittyy hieman tuohon edelliseen kohtaan. Jos on allerginen tai yliherkkä tietyille ruoka-aineille ja altistuu niille silti jatkuvasti tietämättään tai jopa tiedostaen, on kortisoli jatkuvasti koholla. On tärkeää eliminoida allergisoivat tai yliherkkyyttä aiheuttavat tuotteet.

Liika liikunta

On hyvä treenata lihaskuntoa sopivasti, että myös esimerkiksi testosteronitasot kohoavat, kuten aiemmin mainitsin. Liikakin on kuitenkin liikaa eli huolehdi siitä, että ehdit myös palautua!

Huonot yöunet

Ethän tingi yöunista? Jos nukut jatkuvasti liian vähän tai huonosti, kohoavat kortisolitasot. Unen laatua pystyy parantaa mm. sopivalla määrää liikuntaa sekä oikealla ruokavaliolla.

 

Vielä pieni huomautus. Kuten huomaatte, mainitsin jo ylempänä, että jos kortisoli on koholla, sukupuolihormonit laskevat. Nyt taas mainitsin asian toisinpäin. Hormonien toiminta on siis juuri tätä. Yhteisvaikutusta. Jos yksi hormoni on koholla, toinen laskee tai vastaavasti nousee mukana. Ja tässäkin oli vasta osa ongelmista, myös esimerkiksi kilpirauhashormonien tuotanto vaikuttaa kortisoliin ja päinvastoin. On tärkeää, että hormonit ovat balanssissa, silloin myös voimme hyvin.

 

Mikä tärkeintä ja ehkä vaikeinta, stressinsietokyky on aina yksilöllinen! Kukaan ei voi siis sanoa, että koska liikut seitsemän kertaa viikossa, liikut automaattisesti liikaa. Eikä kukaan myöskään voi sanoa, että vapaa-aikasi on liian aikataulutettua, jonka vuoksi kortisoli kohoaa. Kaikki ovat yksilöitä ja jokaisen täytyy löytää ne itselle sopivat tavat pikkuhiljaa kokeilemalla. Itse olen käynyt FLT:n ammattilaisen Paula Heinosen luotsaaman koulutuksen hormonitoiminnasta eli autan mielellään jos on ongelmia löytää itselle sopivat liikuntamuodot ja -määrät tai vaikkapa oikeat lisäravinteet.

2
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday