Meidän Rintama osa I

Suurin osa tietää jo mistä puhun, kun puhun “Rintamasta”. Osalle se on kuitenkin vielä vieras juttu. Muutenkin oon todella vähän puhunut tästä tärkeästä puolesta meidän arjessa, joten ajattelin ottaa tämän aiheen nyt käsittelyyn ja esittelyyn! Aiheena siis sivutoiminen yrittäjyys ja meidän Rintama. 

Me valmistuttiin Markuksen kanssa toiminnallisen harjoittelun personal trainereiksi viime toukokuussa. Tuo koulutus antoi paljon ja lisäksi syvensi niitä tietoja, jotka meillä on ollut jo valmiiksi. Mun mielestä se on myös ihan selvää, että yksittäinen muutaman kuukauden PT-koulutus ei voi antaa sulle kaikkia niitä tietoja mitä tarvitaan. Parhaiten oppii sillä itse tekemisellä eli sekä asiakkaiden treenauttamisella että itse treenaamalla. Ennen kaikkea kaikenlainen itseopiskelu ja jatkokurssien käyminen on hyväksi. Aina ne jatkokurssitkaan ei silti anna tarpeeksi vaan se itseopiskelu on paras tapa – mun mielestä. Niinhän se on, että ala kuin ala on jatkuvaa oppimista. Ainakin jos haluaa oikeasti kehittyä ammatissaan.

 Meidän taustoista sen verran, että Markus on harrastellut menneisyydessä jonkin aikaa painia ja kamppailulajeja, mutta pääosin hän on treenaillut salilla jo lähemmäs 10 vuotta itseoppien matkan varrella hurjasti. Aluksi hän innostui bodaustyylisestä treenistä ja imi siitä kaiken tiedon itseensä, mutta nyttemmin hän on jo hyvän aikaa treenannut enemmän kokonaisvaltaista fyysistä kuntoa hakien. Lisäksi hän on jo vuosia auttanut kavereita ja muita tuttuja salilla eli tehnyt jonkinlaisia treeniohjelmia tutuille ihan vaan omaksi ilokseen eli luonnollisesti ilmaiseksi. Myös mun ja Markuksen yhteinen taival alkoi salilta niin, että Markus antoi mulle oppeja ihan vaan auttamisen halusta ja rakkaudesta lajiin.

Mulla itsellä on takana 7 vuoden jalkapallotausta ja lisäksi olen ratsastanut jalkapallon kanssa osittain yhtä aikaa toiset 7 vuotta. Painoihin oon tarttunut vuonna 2012 eli yhteensä meillä on Markuksen kanssa noin 15 vuoden salitausta. Kuten mun blogista on jo monesti selvinnyt, mun treenit on olleet pääasiassa bodaustyylisiä. Lisäksi olen treenannut parinkin eri valmentajan opeilla fitnesslavoille. Mun mielestä myös se on tärkeää oppia, kun treenaa muiden ohjeilla. Muiden ohjeista voi aina oppia paljon ja siirtää niitä myös omaan työhön.

Me valikoimme PT-kouluksi tuon toiminnallisen harjoittelun PT-koulutuksen ihan vaan sillä, että Markusta kyseinen koulutus kiinnosti eniten. Halusimme koulutuksen käydä yhdessä, Markus oli enemmän erilaisia koulutuksia tutkinut ja ehdotti kyseistä koulutusta. Päätöksen teimme loppuvuodesta 2016 ja helmikuun alussa 2017 koulutus jo alkoi. Aluksi mua hirvitti, että onko se mun paikkani, kun ei olla siellä tutussa ja turvallisessa bodausmaailmassa, mutta en ole kyllä katunut. Bodaustyyliä on harrastettu itseoppien ja muiden opeilla niin paljon, että tuo toiminnallisen harjoittelun PT-kurssi syvensi ja laajensi oppeja hurjasti!

Ravintopuoltahan tuollaisessa PT-koulussa ei käydä kuin ihan pintapuolisesti, mutta luonnollisesti myös tuota puolta on opittu itsekseen ja valmentajan ohjeilla vuosien varrella. Lisäksi meillä kummallakaan ei ole mitenkään helpot tiet ruokailujen kanssa käytynä, koska mä itse oon tosiaan IBS-vaivainen ja Markus taas on pahasti ruoka-allerginen (mm. maitotuotteet, gluteeni, peruna, bataatti, riisi, maissi, monet hedelmät yms). Tuollaiset omat vaivat on todella rasittavia, mutta jos niistä jotain positiivista haetaan, sitä ei ainakaan hätkähdä jos asiakkaaksi tulee ruokaongelmainen ihminen vaan takataskussa on vinkkejä rutkasti. Lisäksi varsinkin mulle tuo ruokapuoli on sydämen asia ja opiskelen siitä koko ajan itsekseni lisää ja lisää. Tällä hetkellä odottelen myös yhtä verkkokurssia aiheeseen liittyen alkavaksi. Markuksen intohimo taas on enemmän se fyysisen suorituskyvyn lisääminen ja hän itseopiskelee jatkuvasti siitä puolesta ja lisäksi liikkuvuudesta paljon. Ollaan siis oikein hyvä kombo ja täydennetään toisiamme sekä ennen kaikkea myös opetetaan toinen toistamme.

Kun olimme valmiita personal trainereita, oli selvää, että oma yritys pistetään pystyyn samantien. Emme halunneet käydä koulutusta ihan vaan omaksi iloksi vaan selvää oli, että haluamme auttaa myös muita tekemällä työtä mistä nautimme.

Rintaman nimi on täysin Markuksen ansiota eli se on hänen keksintönsä. Kun firma perustettiin kesäkuussa 2017, oli myös hääpäivä jo päätetty ja tiedossa, että mustakin vielä Rintala tehdään. Tuo Rintama kuvaa siis hyvin myös meidän sukunimeä ja tuntuu täten tutulta ja hyvältä omaan suuhun. Ja itseasiassa, jos syvemmälle tuohon nimeen mennään, ajateltiin aluksi, että Rinta kuvastaa meidän sukunimen alkua ja viimeiset M ja A kuvastaa meidän etunimien kirjaimia. Mutta tämän “kirjain- ja nimileikin” lisäksi nimi kuvaa myös sitä, että tehdään yhdessä. Yhtenä Rintamana. Eli nimeä on todellakin pyöritelty monelta kantilta ja siinä on selkeä idea takana.

Virallinen nimihän meidän yritykselle on Rintama Liikuntapalvelut, koska halusimme, että nimestä selviää heti mitä tehdään. Pelkkä Rintama kun ei kertoisi vielä mitään edes alasta. Tuttavallisemmin käytetään kuitenkin tuota pelkkää Rintamaa. Meille oli myös tärkeää, että nimi iskee “kaikkiin” eli emme halunneet vaikeaa, vieraskielistä nimeä. Tottahan sellainen toimii jos ollaan kansainvälistymässä, mutta meille riittää kyllä ihan kotiSuomessa treenauttaminen. 🙂

Alunperin mun oli tarkoitus tässä postauksessa kertoa myös siitä miten tämä yrittäjyys näkyy meidän arjessa eli miten paljon paiskimme töitä Rintaman parissa. Postaus kuitenkin venähti jo nyt sen verran pitkäksi, että jaetaan tämä meidän Rintama kahteen osaan. Toinen osa on siis tulossa! 

SEURAA MEITÄ:

INSTAGRAM: @rintamaliikuntapalvelut

FACEBOOK: Rintama Liikuntapalvelut

0
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday