Miksi lihomista pelätään?

Sehän on aikalailla nykypäivää, että syödään terveellisesti, urheillaan ja pidetään huolta itsestä. Ymmärretään terveellisten elämäntapojen vaikutukset ja pyritään tekemään fiksuja valintoja. Se on hieno asia! Sen mukana on kuitenkin tullut myös syömishäiriöt ja erilaiset pelot. Ainakin mä oon saanut sen käsityksen, että jotkut oikeasti pelkää sitä lihomista. Olen kuulunut (ja kuulun välillä vieläkin) tähän itsekin.

Näin kesäaikaan on mukava ottaa rennosti. Kuntosalille ei huvita mennä hikoilemaan, mielummin treenaa ulkona. Ja se on mun mielestä erittäin ok! Suomen kesä on sen verran lyhyt kuitenkin, että kyllä keleistä kannattaa nauttia eikä ainakaan väkisin pakottaa itseään salille vaan koska siellä nyt pitäisi käydä. Ulkona voi ihan hyvin treenata vaikkapa vain kehonpainollakin eikä se kunto siitä heti laske kuin lehmän häntä.
Lisäksi kesään kuuluu jäätelö, siideri ja grilliruuat. Tosin tähän väliin täytyy sanoa, että ei se grillaaminen mun mielestä automaattisesti oo epäterveellistä. Tiedän, että moni ei edes välitä makkarasta ja saattaa olla, että kesällä menee enemmän kasviksia ja marjoja kuin koko vuotena yhteensä.

Kun sekä syödään että treenataan vähän poikkeavasti on soppa PÄÄN SISÄLLÄ helposti valmis. Kyllä mä ainakin hyvinkin tiedän miten mieli tekee samantien tepposet. Sitä näyttääkin heti paisuneelta kun tietää toimineensa normaalista poikkeavasti, vaikka totuus olisi jotain muuta.
Se on sitä, kun asiaa ruvetaan ajattelemaan. Pitäisi vaan antaa olla ja hellittää eikä ajatella sen kummemmin sitä omaa itseään ja kroppaansa. Jos kerta terveet elämäntavat ovat jo tapa, ei sitä varmasti heitä loppuelämäänsä läskiksi, vaikka vähän hellittäisikin. Vaan sitä tekee myös hellittämisen hetkellä jopa tiedostamattaan edes jotain fiksuja valintoja. Juo vaikka riittävästi kuten muinakin ”normaaleina” päivinä, koska se on jo automaatio. Sitä syö säännöllisesti (vaikka se olisikin vähän poikkeavaa ja vähän epäterveellisempää, kun normaalisti), koska siihen on oppinut.
Kaiken lisäksi se voi olla fakta, että kroppa kerääkin kesällä nesteitä itseensä. On kuuma ja moni ei juo vettä tarpeeksi lämpöön nähden. Silloin nesteitä helposti kertyyy. Eli kyllä, näytät turvonneelta, mutta syy ei välttämättä edes ole niissä ruuissa ja treeneissä vaan yksinkertaisesti ilmastossa.


Mä rupesin kuitenkin alunperin pohtimaan sitä, että miksi se lihominen niin kamalasti pelottaa? Mikä siinä on niin kamalaa? Kuten sanottu, jos kerta terveet elämäntavat on tiukasti takaraivossa niin tuskin sitä yhtäkkiä ihan täysin laittaa läskiksi koko loppuelämää. Vaikka sitä esim.kesäaikaan (tai vaikka jouluna) hellittäisikin, niin kyllä sitä melko varmasti palaa takaisin siihen normaaliin, jolloin nesteet tasoittuu ja keho palautuu takaisin normaaliin.


Ja jos sitä ottaisikin pari kiloa normaaliin, hoikkaan tai ylipainoiseenkin varteen niin ketä se haittaa? Haittaako se sinua itseä? Tiedän, että se voi haitata. Tuntuu epämukavalta, kun tavallisesti hyvät housut kiristää ja olo ei vaan oo hyvä. Mutta aika usein siitä pienestä lomapöhöstä pääsee kyllä eroon, kun arki koittaa.
Vai haittaako se kuitenkin muita? Tai tuntuuko susta siltä, että se haittaa naapuria tai työkaveria? Mun mielestä se on kurjaa, että annetaan helposti muiden ihmisten vaikuttaa siihen omaan oloon. Pelätään mitä muut puhuu. Ja sekin on kurjaa, että ihmiset oikeasti puhuvat paljon toisen olomuodosta. ”Tuokin on kyllä lihonut”. Usein se sanotaan myös vahingoniloisesti.

Ei anneta omien eikä työkaverin lomakilojen haitata. Mä oon terveellisten elämäntapojen ja terveellisen ruuan vankka puolestapuhuja, koska ymmärrän koko ajan paremmin ja paremmin miten ruoka ja teot vaikuttaa meidän kehoon ja terveyteen. Mutta silti jokaisella on varaa välillä hellittää. Ei pienet lomakilot ja lomaherkut kenenkään terveyttä ja elämää pilaa. Jos joku pilaa terveyden niin asiasta stressaaminen, koska kroonisesti kohonnut kortisoli eli stressihormoni ei tee kenellekään hyvää!

6
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday