Raskaus ja liikunta – kropan ehdoilla ja yksilöä kuunnellen!

Mä oon kuullut ihan hirveästi kauhisteluja siitä, kun nostelen painoja raskausaikana. Toisaalta oon kuullut niistäkin, joiden kohdalla treenaamista ei ole yhtään ihmetelty. Eli sinänsä hassua, että oon saanut niin paljon ihmettelyjä osakseni, vaikka ollaan vasta kaksi viikkoa yli puolen välin. Nyt ajattelinkin höpistä vähän raskauden aikaisesta liikunnasta keskittyen nimenomaan siihen lihaskuntotreeniin ja asioihin, joihin olen itse käytännössä törmännyt! 

Jos ajatellaan lihaskuntotreenin tai minkä tahansa liikunnan hyötyjä raskaana olevilla, niin niitä kyllä löytyy! Ensinnäkin, kasvava maha rasittaa erityisesti selkää, joten lihasten vahvistaminen ja harjoittaminen selän alueelta ei ole täten ollenkaan huonoksi. Kasvava vatsa vaikuttaa myös tasapainoon eikä ole ollenkaan huonoksi treenauttaa myös tasapainoa jo valmiiksi. Vahvat lihakset ja hyvä kehonhallinta auttaa myös tasapainon pitämisessä. Toiseksi, kaikkihan me tiedetään, että vaikka se liikkumaan lähtö ärsyttäisi eikä olisi virtaa, niin treenin jälkeen olo on aina hyvä! Sopiva liikunta siis antaa energiaa arkeen ja parantaa jaksamista myös raskauden aikana. Liikunta ja muuten terveelliset elämäntavat myös ehkäisevät mm. raskausdiapetesta ja verenpaineen nousua.

Tottakai on silti hyvä muistaa muutamia asioita. Raskausaika EI ole se aika, jolloin kannattaa tehdä ennätyksiä treeneissä tai kokeilla extremelajeja. Myös jos ei ole ikinä treenannut salilla, ei kannata samantien tarttua isompiin painoihin. Vaikka muuten kyllä olen sitä mieltä, että raskausaikana voi aloittaa kuntosaliharrastuksen myös ihan uutena harrastuksena. Kunhan tekee maltilla ja pyytää apua osaavilta jos itselle jutut on vieraita.

Mä meen tosiaan viikoilla 21+5 ja oon tähän päivään asti treenannut myös painojen kanssa ja aion sitä edelleen jatkaa. Niin kauan, kun se tuntuu hyvältä! Olenkin kokeillut varovaisesti pikkuhiljaa tunnustellen mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Ja kyllä ne asiat on sieltä aina vastaan tulleet. Ei se silti tarkoita sitä, että olisin kokeillut vetää 150kg maasta ja todennut, että otti hirveän kipeää enkä enää tee. Eli en missään nimessä ole kokeillut mitään äärisuorituksia. Vaan tehnyt varovasti ihan tavallisia juttuja ja todennut, että nyt ei tuntunut hyvältä.

Ainoat, jotka olen luonnostaan jättänyt tässä vaiheessa pois on suorat vatsalihasliikkeet, isommat hypyt (esim. boksille, mutta maltilliset kyykkyhypyt onnistuu vielä) ja vatsalla tehtävät liikkeet. Myös lantionnoston isolla tangolla ja täten isoilla painoilla jätin heti alussa pois. Lantionnostoakin oon toki tehnyt levypainolla tai käsipainoilla vähän pidempää sarjaa. Mutta jotenkin tuntui inhottavalta ajatukselta laittaa se iso tanko tuohon nivusten kohdille alusta alkaen, kun siellä kasvaa pieni ihminen.

Oon kuitenkin itse jo tässä kohtaa huomannut, että en lähtisi kenellekään sanomaan suoraan mikä liike on ok ja mikä ei. Nimittäin oon lukenut niin paljon raskausajan treeneistä missä tehdään kehonpainolla erilaisia kyykkyjä ja erityisesti askelkyykkyjä. Ja tiedättekö mitä, mulla on plussasta lähtien ollut askelkyykyt inhottavia! Oon niitä edelleen tehnyt lyhyellä askeleella jonkin verran, mutta joku niissä vaan tuntuu inhottavalta. Alavatsaa kiristää ja tuntuu kummalta. Joten tässä on hyvä osoitus; ikinä ei tiedä mikä sopii kellekin! Toki on hyvä muistaa se, että on tiettyjä liikkeitä mitä ei kannata tehdä. Kuten vatsallaan tehtävät liikkeet siinä vaiheessa, kun vatsa on jo selkeästi kasvanut. Tai suorat vatsalihasliikkeet erkauman takia. Sekä tietysti kaikista repivimmät liikkeet ja suuret hypyt tai kohdun “ravistelua” aiheuttavat liikkeet. Mutta kuitenkin, en lähtisi suoraan sanomaan, että maastaveto ei sovi kenellekkään raskaana oleville tai että askelkyykyt sopii kaikille. Itselleni varsinkin sumoveto sopii erittäin hyvin ja tuntuu ainoastaan hyvältä! Joten miksi lopettaa sitä? Kuitenkin maastavedonkin maksimipaino on ollut 100kg luokkaa ja nyt teen “vain” 55kilolla. Eli kuitenkin selkeä pudotus on painoissa ollut.

Lisäksi yksi asia… Mä aloitin tässä puolen välin tienoilla jo sillä mielellä, että teen pelkästään kehonpainotreenejä jaloille ja jotain hyvin pientä painoilla. Mutta törmäsin yllättävään ilmiöön. Mulla ei lyhyistä 6-10 toiston PAINOILLA suoritetuista sarjoista tule mitään kipua ja outoja tuntemuksia. Mutta heti, kun teen kehonpainolla juttuja, niin johan tuntuu inhottavalta alavatsassa. Toki siinä on varmasti juuri se ero, että kehonpainolla tehtäessä sarjat on pidempiä. Joten ehkä ne pitkäkestoiset jutut ei vaan sovi mun keholle tässä kohtaa. Mutta silti! Miksi mun kannattaisi siirtyä kehonpainotreeneihin jos juuri ne tuntuu inhottavalta ja painoilla tehtävät ei? En näe ainuttakaan syytä.

Sama ilmiö tulee kävelylenkeistä. Mulla tulee harjoitussupistuksia kävelylenkeistä silloin tällöin, mutta ei ikinä painoilla rehkimisestä! On se hassua ja vahvistaa juuri sen, että kaikkien kroppa kestää eri asioita ja on ennen kaikkea tottunut erilaisiin suorituksiin.

Vielä yhden jutun muistuttaisin silti. Raskausaikana keho erittää runsaasti relaksiini-hormonia, jonka vuoksi nivelsiteet ja nivelet löystyvät. Vaikka pystyisit treenata hyvinkin painoilla, niin tämänkin vuoksi on tärkeä silti pysyä maltillisena ja olla tarkka tekniikoissa ettei tule loukkaantumisia. Mutta toisaalta – myös nivelten tueksi on hyvä vahvistaa lihaksia!

Antaisinkin loppuun kaksi ohjetta raskausajan liikuntaan. Numero 1: Kuuntele omaa kehoasi ja tunnustele varovasti mitkä liikkeet sopii! Äläkä oleta automaattisesti, että joku tietty liike sopii tai ei sovi. Numero 2: Vaikka kehosi sanoisi, että täyttä höyryä eteenpäin vaan, niin muista silti yksi asia. Raskaus kestää vain 9 kuukautta! Tärkeintä on saada liikuntaa ja voida hyvin. Äärisuoritukset voi tehdä sitten joskus myöhemmin. Älä siis piiskaa itseäsi myöskään liian koviin suorituksiin, nyt jos koskaan on aika olla myös armollinen itselleen. 

6
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday