Raskausviikot 32-37

Tällä hetkellä kaikki postaukset pyörii aika vahvasti pelkästään raskauden ympärillä. Se on ihan luonnollista. Vuosi sitten kirjoitettiin lähes pelkästään dieetistä, nyt lähes pelkästään raskaudesta. Blogi tulee väkisinkin oman elämän mukana eikä sitä pysty väkisin kirjoittaa mistään mikä ei omaa elämää sillä hetkellä kosketa. Koska tänään paukkuu täysiaikaisuus eli 37+0, tässä postauksessa onkin aika käsitellä raskausviikot 32-37! Treeneistä, ruokailuista, tapahtumista, oireista tai oireettomuuksista.

Tämän jakson alussa oltiin jo aika vahvasti raskaana eli loppupuolella jo mentiin. Toisaalta taas viikot ja päivätkin tekevät paljon, joten silti tuntuu, että tuosta 32+0 oli vielä kovin pitkä aika laskettuun aikaan, verrattuna tämän hetkiseen tilanteeseen! Tälle välille mahtuu aika paljon; joulu, synnytysosastoon tutustuminen, kaatuminen ja synnärillä käynti, pari äitipolikäyntiä, pari äitiysfysioterapiakäyntiä….

32+0-32+6

Elettiin itsenäisyyspäivän jälkeistä viikkoa. Olin jo tässä kohtaa ehtinyt lomailla viikon eli olin jo mukavasti lomalla. 32+1 kävin ensimmäistä kertaa äitiysfysioterapiassa ja kirjoitinkin siitä tarkemmin TÄÄLLÄ. Käynti oli todella antoisa ja odotin innolla seuraavaa käyntiä. 32+4 kävimme äitipolilla kasvukontrollissa. Siellä saimme pojan painoarvioksi 1,8kg ja todettiin, että poika on aika pikkuinen ja otetaan uusi kontrollikäynti 36+0. Kaikki oli kuitenkin muuten mallillaan!

Tälle viikolle mahtui aika paljon kaikenlaista aktiviteettia mm. salin pikkujoulujen muodossa ja treenit jäi vähän vähemmälle. Treenailin silti salilla pari kertaa viikon mittaan (ihan painoilla tehtäviä treenejä) ja tein jonkinlaisia kävelylenkkejä. Osa lenkeistä oli ihan vaan lyhyitä pissatuslenkkejä koiran kanssa, mutta sekaan mahtui myös vähintään yksi lähes tunnin kävelylenkki. Kipuja ei ollut sukkapuikkokipuja ja omituista vihlontaa lonkan sisällä lukuunottamatta juurikaan. Ei siis mitään lamaannuttavaa.

Ruokailuista mun on hyvin vaikea sanoa mitään erityistä. Alkuraskaudessa tuli ruokailuista raportoitua enemmän kaiken maailman pahoinvointien ja muiden takia, mutta näin lopussa tulee syötyä ihan fiiliksen mukaan. Välillä kyllä jopa lähes liian vähän, kun mahaan ei vaan mahdu ruokaa kuten tavallisesti ja raskaammat jutut närästää.

33+0-33+6 

Aloin tehdä ensimmäisiä huomioita siitä, että ihanat kylkiluun puskemiset olivat alkaneet näyttäytyä. Muistan elävästi esikoisen ajalta sen tunteen, kun vauva puskee kylkiluita. Eikä se tunne ole mikään kovin miellyttävä. Olin ja olen nukkunut tähän hetkeen asti, kun tätä kirjoitan, todella hyvin 8-10h yöunia, mutta tällä viikolla tuli jakso, kun tuli nukuttua vähän huonommin. Vauvan liikkeet valvottivat ja yöt oli levottomia.

Viikoilla 33+4 kaaduin lenkillä suorin vartaloin kyljelleni/selälleni. Kaatumistilanteissa suositellaan aina soitettavan synnytysvastaanottoon, niin teinkin ja minut ohjattiin lähtemään näytille. Markus oli töissä ja lähdin yksin synnärille. Kaikki oli kuitenkin hyvin, yleensä tälläinen käynti onkin lähinnä varotoimenpide. Samana päivänä päästiin vielä tutustumaan synnytysosastoon eli oltiin Markuksen kanssa pari tuntia kestävässä ns. synnytysvalmennuksessa. Teoriaosuuden lisäksi käytiin katsastamassa toimenpidehuoneet, synnytyssalit ja ”synnytyskylpylä”. Tämä oli mukava käynti ja suosittelen kyllä Seinäjoella synnyttäviä käymään kyseisessä ”Synnytysvoima”-ryhmässä. Se on pääsääntöisesti tarkoitettu ensikertalaisille ja itsekin vähän arkaillen sinne mentiin sen livulla, että Markus on ensikertalainen, mutta lopulta meidänkin ryhmässä viidestä pariskunnasta taisi vain kaksi olla ensikertalaisia.

Tälläkin viikolla tuli treenailtua ihan tavalliseen tapaan, mutta ei kyllä mitenkään erityisen paljon. Pari lihaskuntotreeniä salilla sekä jonkinlaisia kävelylenkkejä. Vähän uudempina oireina tuli vihlonnat ja säryt sekä alamahassa että alaselässä.

34+0-34+6

Tällä viikolla vietettiinkin joulua ja tunsin tämän koko viikon olevani ihan ähkyssä. En syönyt läheskään yhtä paljon, kun normaalisti jouluisin, mutta valtava ähky oli mukana ihan koko ajan. Tälle viikolle ei mahtunut mitään erityisempää verrattuna kahteen edelliseen viikkoon ja synnäri- sekä äitipolikäynteihin. Yksi neuvolakäynti kuitenkin ja voinkin todeta olevani todella tyytyväinen neuvolan toimintaan. Oon päässyt neuvolaan tasan niin usein, kun itse haluan ja mulle on annettu aina jopa vapaus valita tuunko neuvolaan esimerkiksi viikko äitipolin jälkeen vai en. Olenkin käynyt koko raskausajan neuvolassa 2-6 viikon välein. Ainoastaan kerran on tullut tuo kuuden viikon väli ihan alkuraskaudessa, muuten 2-4 viikon välein. Neuvola olikin mukavasti heti joulun jälkeen 27.12 viikoilla 34+6 eli olipa ainakin tullut syötyä hyvin ennen neuvolan punnitusta ja muuta. Yllätys oli kuitenkin suuri ja kertoo samalla aika paljon siitä miten vähän sitä ruokaa muhun mahtui jouluna, kun paino oli noussut vaivaiset 600grammaa kolmen viikon aikana, 191grammaa/viikko. Edelleen koko raskausajan saldo oli tässä kohtaa alle 6kg. Ylipäätään kaikki oli neuvolassa oikein mallillaan!

Treenejä tein tällä viikolla itseasiassa todella hyvin. Joulupäivänäkin tunnin kävelylenkin lisäksi koko kropan treenin. Koko viikolle kertyi lihaskuntotreenejä salilla yhteensä neljä kappaletta. Ruokailu oli sitä jouluruokaa sen verran, kun vaan mahaan mahtui. 😀 Oireista en oo kirjoitellut muuta kuin vihlontaa eli sitä tuttua sukkapuikkoilua kävellessä. Nyt kuitenkin muistan, että kävin tällä viikolla antamassa ylimääräisen pissanäytteen ihan labrassa sillä pissaaminen sattui ja erityisesti vauvan liikkuminen sattui alavatsaan. Se taisi olla kuitenkin ihan normaalia raskausoiretta, sillä se meni parin päivän päästä ohi eikä pissanäyte hälyttänyt.

35+0-35+6

Myöskään tälle viikkoa ei mahtunut mitään kovin erikoista. Vuosi vaihtui ja nukuin sen yön todella huonosti. Syötiin nimittäin ihan mukavasti karkkia uuden vuoden kunniaksi ja lupasin kyllä siinä samalla, että en koko loppuraskaudesta osta ainuttakaan karkkipussia enää. Sen verran menetin yöunenikin sen närästyksen ja ähkyn kanssa. Treenejä tälle viikkoa kertyi taas todella hyvin; neljä salitreeniä sekä kävelylenkkejä.

Oireina tuli sukkapuikkokipuja sekä inhottavaa tunnetta nivusissa/lonkassa. Oon kuvaillut tuota tunnetta sellaiseksi, kun lonkat olisi jotenkin irralliset. Todella ilkeä tunne! Ehkä siellä venytellään ja löysytellään paikkoja lisää, että vauva mahtuu tulemaan ulos. 🙂

Tällä viikolla saatiin myös vauvanhuone vihdoin valmiiksi ja täten saadaan vaan odotella vauvan tuloa. Myös sairaalakassi on jo osittain pakattuna. 🙂

36+0-36+6

Tälle viikkoa mahtui taas vähän enemmän; äitipolikäynti, äitiysfysioterapia sekä babyshower-kutsut!

36+0 oltiin jälleen kasvukontrollissa äitipolilla eikä me sieltä edelleenkään lähdetty ilman uutta aikaa. Kasvua varsinkin vauvan masun seudulle ei ollut tullut ennen joulua tapahtuneesta käynnistä ollenkaan eikä mittaa saatu edes yhtä isoksi, kun 2,5 viikkoa sitten. Kaikki oli kuitenkin muuten mallillaan, lääkärikään ei ollut kovin huolissaan vaan uskoo mun kohdalla, että synnytän vaan pieniä lapsia. 36+0 oli pojan painoarvio 2,4kg ja kasvaisi samalla vauhdilla kun isosiskonsa. Esikoinen oli 40+2 syntyessään 3030g eli ei mikään iso vauva hänkään. Tämän äitipolikäynnin jälkeen yritin kuitenkin vähän puoliväkisin syödä enemmän kuin tähän asti, sillä olin tiedostanut sen, että syön melkein vähemmän kun ilman raskautta. Osittain se onnistui, mutta osittain jouduin luovuttaa, koska mahaan ei vaan mahdu niin paljon ja sitten olo on tosi tukala läpi päivän; maha on täynnä sekä ruokaa että vauvaa. Eikä tähän oo tuntunut auttavan edes se, että yritän lisäillä kaloreita vaan esimerkiksi öljystä tai tekemällä smoothieita. Maha saattaa olla ähkyssä neljä tuntia myös siitä smoothiesta.

36+1 olin äitiysfysioterapiassa ja siitä kirjoittelin TÄÄLLÄ. Seuraavaa kertaa jälleen odotellessa! 36+2 mut yllätettiin vauvakutsuilla, siitäkin lisää tunnelmia TÄÄLLÄ.

Tälle viikkoa kertyi myös treenejä ja erityisesti kävelylenkkejä oikein mukavasti! Joka päivä vähintään 30 minuuttia kävelyä jos ei muuta. Tosin treeneissä oon alkanut luonnostaan hidastaa koko ajan lisää ja lisää ja jalkatreenejä en ole tehnyt painojen kanssa enää juurikaan.

Yhden päivän 45 minuutin kävelylenkki meni oikein vaivatta ja reippaasti, mutta sen jälkeen alkasi kyllä alavatsa ja alaselkä oireilla ja kiukutella tosissaan eli muistuttaa kyllä olemassaolostaan heti, kun rasitusta ja lähinnä just kävelyä tulee enemmän. Toisaalta kipu ei ole lamaannuttavaa ja sitä ei tule levossa ollenkaan niin sen vuoksi ei ole myöskään syytä jäädä sohvan pohjalle makaamaan vaan liike on kuitenkin aina hyvästä. Toisina aamuina tämä inhottava alavatsan kipu oli kaverina jo heti herätessä, toisina se tuli tosiaan vasta rasituksesta. Nivusten ja lonkkien inhottava tunne jatkui ja jouduin pari kertaa älähtää ihan ääneenkin, kun meinasi ihan jalka mennä alta kesken kävelyn. Myös vauvan liikkuminen sattui välillä alavatsaan ja pari yötä meni valvoessa pissalla rampatessa sekä vauvan potkuja kylkiluihin tuskaillessa. Välillä piti ihan kädellä painaa vastaan, ettei poika kiusaisi äitiä ihan liikaa. 🙂 Toisina öinä nukuin kuitenkin tosi hyvin.

Nyt aletaankin olla jo täysiaikaisuudessa ja sen verran loppusuoralla, että seuraavaksi varmaan koitankin raportoida viimeisistä viikoista jo ihan viikko kerrallaan jos ehdin ja tulee enemmän kirjoiteltavaa. En usko, että täältä ollaan kovin etuajassa syntymässä, mutta jos syntyykin yllättäen ennen laskettua, on sitten tullut raportoitua ylös myös nämä viimeiset viikot, kun kirjoittaa vähemmän kerralla. 🙂 

Edelliset postaukset: 

RASKAUSVIIKOT 5-12

RASKAUSVIIKOT 12-20

RASKAUSVIIKOT 20-26

RASKAUSVIIKOT 26-32