Seitsemäs dieettiviikko: väsymystä ja turhautumista

Tää seitsemäs dieettiviikko oli suoraan sanottuna todella turhauttava. Menkat, paino pelkästään nousi, huonoja yöunia.. Kaikki samaan syssyyn. Kuulostaako kivalta? Kuulosti tai ei, nyt pääsette lukemaan näitä vähemmän iloisia dieettikuulumisia!  

Kuudennen ja seitsemännen dieettiviikon taitteessa väsymys alkoi hiipiä arkeen. Iltaisin tuntui, että ei jaksaisi enää edes portaita kavuta. Samaan syssyyn alkoi myös menkat.

Tuon väsymyksen oli valmentaja onneksi ennakoinut ja vuorossa oli puolen viikon kevennys. Vain maanantai ja tiistai treenattiin kovaa, keskiviikko tankattiin ja loppuviikosta oli vain kaksi kevyttä treeniä + kokonainen treenivapaa viikonloppu.

Tällä viikolla nukuin väsymyksestä huolimatta vähän huonosti; uni ei meinannut iltaisin tulla, jalkoja pakotti ja heräilin yöllä. Se on ärsyttävä ilmiö, että kun pieni ylirasitus alkaa tulla päälle, ei uni tule! Mä oon nukkunut tyytyväisenä kuin pieni possu koko dieetin ajan, mutta aina kun rankat treenit on jatkuneet pidempään ja väsymys alkaa painaa normaalia enemmän, niin sitten menee myös unet. Varmasti moni samaistuu tähän. On arjessa mitä tahansa raskaampia tai stressaavempia aikoja, sitä ei vaan saa nukutuksi. Ja kun yöunet menee yhtenä yönä, on seuraavana vielä vaikeampi nukkua, sitä seuraavana vielä vaikeampi ja kohta et nuku ollenkaan. Todella rasittava oravanpyörä. No, mullahan tää oli tosin vasta hyvin pientä, mutta tälläiselle “hyvälle nukkujalle” silti ärsyttävää, kun unta saa odottaa tosi kauan ja uni on katkonaista. Lähetän kyllä kaikki sympatiani ihmisille, jotka oikeasti kärsii uniongelmista esimerkiksi kuukausia tai vuosia.

Alkuviikosta tosiaan painettiin vielä parit kovat treenit, jonka jälkeen keskiviikkona levättiin ja tankattiin. Tankkauspäivä meni taas ihan tavalliseen tapaan; puuroa hillolla pariin otteeseen, lohkoperunoita ketsupilla, riisikakkuja hillolla, hedelmää.. Lisäksi valikoin yhdeksi ruuaksi tortillat salsan kanssa. Riisipuuron jätin keittämättä tällä kertaa, katsotaan sitten seuraavalla kertaa ettei ihan kyllästy. Lisäksi mä paistoin yhden mun ikisuosikin; pakastekorvapuustin. Markus oli töissä ja tytölle ei korvapuusti maistunut, joten iskin yhden jäisen korvapuustin keskelle pelliä ja paistoin sen. 😀 Ja olihan se aivan ihanaa maidon kanssa! Korvapuusti on yksi mun kestosuosikeista ja varsinkin äiti ja yksi siskoista on kuulleet tätä tuskastumiseen asti meidän yhteisillä viikonloppureissuilla. “Mitä syötäis illalla? Voidaanko ostaa korvapuusteja? Hei mistä sais hyviä korvapuusteja? Mennäänkö johonkin kahville? Otanko mä korvapuustin vai kakun palan? Mä otan kuitenkin jonkun kakun, kun nuo näyttää niin hyviltä. Ei tää ollutkaan niin hyvää, miks mä en ottanut korvapuustia? Hei saisko jostain kaupasta vielä korvapuustia???” Jotain tähän tyyliin. 😀 😀

Yksi yllättävä juttu tässä tankkauksessa oli se, että mulla tuli oikeasti illalla ruoka jo korvista ulos. En olisi millään jaksanut syödä enää mitään ja edessä oli vielä ison puuroannoksen verran hiilareita. Tähän asti tankkauspäivän ruuat on humahtanut ihan helposti kurkusta alas ilman täysinäistä tunnetta, mutta nyt tosiaan meinas tehdä ihan tosissaan tiukkaa ja vatsakin näytti kuin olis vähintään 20+-viikolla raskaana. Samaan aikaan kyllä myös lihakset otti tosissaan hiilarit vastaan ja ihastelin ja ihmettelin käsivarsia, jotka oli ihan kuin maantiekartta Huusin myös Markuksen sängystä vessaan mun suonia ihastelemaan. 😀 😀

Paino nousi silti tankkauksesta vaan 400grammaa, mutta muutenhan paino ei muuta koko viikon aikana tehnytkään, kun noussut. Todella rasittavaa. Vaikka sen tietää, että se johtuu tietystä ajasta kuussa, niin turhauttaahan se. Viikot vähenee, 12 viikon päästä pitäisi olla lavalla ja mitä mulle tapahtuu?! No paino nousee. 😀 Onneksi se lähtee sieltä taas laskuun, pitää vaan pysyä kärsivällisenä ja muistaa faktat. 🙂

Ja niinhän se paino sitten sunnuntaina oli taas samoissa lukemissa, kun ennen menkoista johtuvaa painonnousua. Muutenkin loppuviikkoa kohti väsymys alkoi väistyä ja kun lauantaina sain uuden treeniohjelman, alkasin tosissaan jo kaivata salille.

Viikonlopun tosiaan lepäilin, mutta lauantaina kävin kuitenkin poseeraamassa ja sunnuntai menikin näiden liikunnallisten töiden parissa. PT-asiakkaan ohjaus aamupäivästä ja illalla normaali sunnuntain sisäjumppa.

Tälläistä tällä kertaa. Sunnuntaina olikin tasan 12 viikkoa kisoihin, nopeasti aika menee! 

Lisää mun dieettikuulumisia ja muuta arkea pääsee seuraamaan:

Instagram: @annikarintala

Facebook: Urheilijasivu

 

0
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday