Jos syöt vähemmän kuin kulutat, laihdut?

* Sisältää mainoslinkkejä.

 

 

Sehän on silkkaa matematiikkaa. Paino tippuu kun liikut enemmän ja syöt vähemmän. Rasva palaa ihan silmissä ja olet varmuudella revitty kun noudatat tätä kaavaa. En varmaan ole ainoa joka on kuullut kyseisen lauseen lukemattomia kertoja ja sen kuuleminen nostaa joka kerta niskakarvat pystyyn. Onko nyt ihan noin? Sukupuolesta, koosta, iästä ja elämäntilanteesta huolimatta tämä on se kiveen hakattu totuus, jota jokaisen tulisi noudattaa? Se on varmasti hyvä perussääntö jos toiveena on pudottaa painoa, mutta jos haaveilet pysyvistä tuloksista ja terveellisestä (tasapainoisesta) elämästä, on otettava muutakin huomioon kun pelkkä kaloreiden laskeminen.

Silloin kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen, vedin itselleni selkeän rajapyykin aiheista joista kirjoitan ja mitkä jätän suosiolla muiden käsiin. Ruokavalio oli yksi niistä aiheista mihin en halunnut ottaa kantaa, ihan vaan kun siitä tarjoillaan nyt jo mitä ihmeellisimpiä ohjeistuksia pitkin nettiä. Toki kerron avoimesti omasta syömisestä ja annan hyviä vinkkejä tai reseptejä jos sellaisia sattuu kohdalle. En kuitenkaan puutu kenenkään muun syömiseen tai anna epämääräisiä ruokavalio-ohjeita jotka toimii omalla kohdalla mutta ei välttämättä toisilla. En siis ole mikään ekspertti antamaan kenellekään ohjeita tällä saralla. Jätetään se ammattilaisille.

 

Peanut butter & Jelly ?? Näillä pannareilla jaksaa kovemmatkin treenit.

 

Vaikka en olekaan itse ammattilainen, multa löytyy jonkin verran pohjatietoa siitä miten pitäisi syödä ja treenata jos haluaa tietynlaisia tuloksia. Itsenäistä opiskelua on tullut harrastettua ja löytyy multa takataskusta jonkinlainen kirjekyyhky kurssin todistus, mutta en silti ole mikään ravitsemustieteiden maisteri. Mun tietämykseni on vain pintaraapaisu ravitsemustieteestä. Joka tapauksessa, olen aina itse pitänyt pääosin huolta jääkaappini sisällöstä ja ainakin toistaiseksi olen siinä onnistunut ihan hyvin. Olen myös oppinut siirtämään näissä asioissa vastuuta muualle jos tilanne sitä vaatii. Joten se mitä haluan tehdä, on antaa järkeviä vinkkejä omista kokemuksista miten kannattaa tai ei kannata toimia. Satun olemaan sellaista tyyppiä, joka oppii yleensä kantapään kautta ja kyllä, taas on menty perse edellä puuhun. Eli älä tee niin kuin mä teen vaan tee niin kuin mä sanon.

Oma epätietoisuuteni kuinka paljon ja miten mun pitäisi syödä korostui siinä vaiheessa kun aloitin vapaaottelun. Kehon kulutusta oli todella vaikea hahmottaa, vaikka on ihan sanomattakin selvää kun treenimäärät ja intensiteetti kasvaa entisestään. Siitä aiheutuva kulutus on aivan käsittämätön. Asiaa oikeastaan, ainakin omalla kohdallani pahentaa lisää se, että kyseessä on painoluokkalaji. Ei mulla ole mitään ulkonäöllistä tarvetta pudottaa painoa, olen mielestäni hyvässä kunnossa. Ajatuksena on lähinnä ollut pudottaa pari kiloa elopainoa, jotta painonvedot olisivat helpompia tulevaisuudessa. Nyt kun ainoastaan vaakalukemalla on merkitystä ja ulkonäöllä tai rasvaprosentilla ei ole mitään tekemistä lajin kanssa, on ollut todella vaikea arvioida mitä ja paljonko sitä suuhunsa laittaa. Sen olen tiennyt koko ajan etten syö riittävästi, vaikka muita jaksan muistuttaa jatkuvasti syömisen tärkeydestä. Kun vaan raadollisesti tuijottaa puntarin lukemia painon nousun ”pelossa”, sitä sokeutuu vaan entisestään omalle toiminnalleen. Halusin laittaa lopun tälle säätämiselle ja stressaamiselle ja siirsin vastuun ammattilaisille, Juhanalle ja Kaisalle.

 

Sokerittomalla maku-uutteella kivasti lisämakua välipaloihin.

 

Juhana Vallas on vapaaottelun kautta mulle tuttu kaveri, joka on opiskellut sairaanhoitajakoulussa syventävästi ravitsemusta, fysiologiaa ja lihavuuden hoitoa. Hänen puolisonsa Kaisa Pulkkinen taas on ravitsemustieteen ja tiedeviestinnän maisteri, tehnyt klinikkatyötä ja on urheiluravitsemukseen erikoistunut laillistettu ravitsemusterapeutti. He tekevät yhdessä hommia urheilijoiden ja myös muidenkin ravitsemuksen eteen, painottaen arkiläheisestä ja rennompaa ruokailua. Totta kai kuka tahansa olisi voinut käskeä mua syömään enemmän. Ongelmana tässä onkin enemmän oma jääräpäisyyteni kun en suostu pyytämään apua ennen kuin oma pakka lahoaa, eikä ihan kenen tahansa neuvot kelpaa. Siinä vaiheessa kun siirrän vastuun jollekin muulle, haluan olla täysin varma ulkopuolisen osaamisesta ja tältä parivaljakolta löytyy tietotaidon lisäksi kokemusta lajista.

Se nyt oli sanomattakin selvää, että tämä likka laitettiin ihan ensimmäisenä syömään enemmän. Tosin nyt kun olen aliravinnut itseäni pidemmän aikaa, piti energian saanti nostaa vaiheittain oikealle tasolle. Sanotaanko näin, että jos treenipäivien kulutus on jopa 3500 kaloria, niin olen aiemmin syönyt keskimäärin puolet siitä. Se on todella vähän. Ei ihme että kroppa on täynnä nestettä, ei palaudu eikä paino liiku mihinkään. Juhana vielä varoitteli painon nousevan alkuun, mutta nyt kävi päinvastoin ja lähti ensin laskemaan, jonka jälkeen se on alkanut tasaantumaan. Hupsista saatana.

 

Protein crispiseillä höystetyllä marjapuurolla ei voi mennä pieleen.

 

Näin jälkeenpäin ihmettelen eniten, miten olen selvinnyt tähän asti ja jaksanut treenata. Puhutaan kuitenkin aika isosta energiavajeesta ja raskaista treeni viikoista pidemmältä aikaväliltä. Totta kai matkalla on ollut tankkauspäiviä, mutta niiden hyöty on ollut melko olematon. Uskoisin että kroppa on vaan tottunut ajan myötä vähäiseen energiansaantiin ja mukauttanut kulutustaan sen mukaan, jonka vuoksi olenkin selvinnyt niin sanotusti hengissä tähänkin asti. Edes kovimpina päivinä en ole tuntenut juurikaan nälkää. Ihmiskeho tottuu kehnoihinkin olosuhteisiin, joten ei yhtään yllätä, että se imee nyt kaiken energian irti mitä saa. Ainoa ongelma aiemmin oli jatkuva makeanhimo, joka on sekin onneksi laantunut riittävän ravinnon myötä.

On aika vapauttavaa kun ei tarvitse stressata syömisestä ja on saanut heittää keittiövaa’an menemään. Älä siis missään nimessä jää väkisin vääntämään sellaisten asioiden kanssa, joihin löytyy helppo ratkaisu osaavalta ammattilaiselta. Eli älä tee niin kuin mä teen, vaan tee niin kuin mä sanon ja SYÖ!

Ps ruoka on hyvää ja sitä on paljon!

 

1
Jaa:

This Post Has One Comment

  1. Ihanaa kun joku kirjoittaa tästä! Voimisteluaikoina itsekin tuli syötyä aivan käsittämättömän vähän juuri siinä luulossa että muuten lihoo. Siitähän se kroppa sitten ruokavaliolla kiristyi, ihan vaan syömällä tuplat edelliseen verrattuna. ? Tämän ku kaikki ikilaihduttajat uskois, niin kiinyeytyminen ei enää ois “ikuisuusprojekti”.. ?

Vastaa

Close Menu