Missä menee urheilulle annettujen uhrauksien raja?

*Sisältää mainoslinkkejä

 

Tiedättekö sen turhauttavan tunteen, kun ei vaan etene? Olet antanut kaikkesi, panostanut oikeisiin asioihin ja olet ollut ennen kaikkea kärsivällinen, mutta mitään ei tapahdu. Tällainen fiilis mulla on tämän dieetin suhteen ja tuntuu, kun olisin tuhlannut vaan turhaan aikaa. Eihän se nyt ihan niin mene missään nimessä, mutta siltä musta tuntuu. Ymmärrän täysin, miksi suurin osa laihduttajista vaan luovuttaa jos hommat ei etene niin, miten itse olisi toivonut. Luovuttaminen vaikeissa, kontrolloimattomissa tilanteissa on vaan niin helppoa ja se on käynyt itselläkin jo moneen kertaan mielessä. Onneksi olen sitkeä enkä heitä hanskoja ihan noin vaan tiskiin, vaan yritän aktiivisesti löytää ratkaisua tilanteeseen. Valitettavasti sitä ratkaisua ei ole vielä löytynyt, mutta sen sijaan ongelmille on löytynyt selkeä syy, jonka tiedostaminen nostaa reilusti kynnystä luovuttamisen suhteen.

Kirjoitin alkuvuodesta tämän kyseisen dieetin aloittamisesta ja kerroin, miksi olen ottanut ravintopuolen ammattilaiset mukaan kuvioihin (pääset lukemaan tekstin täältä). Ammattilaisten tuelle oli selkeä tarve, koska oma tietotaito ei enää riittänyt vapaaottelun kovan treenikulutuksen ja painoluokkalajin vaatiman painonhallinnan balanssin ylläpitämiseen. Halusin löytää optimaalisen energiatason raadolliselle treenaamiselle, mutta samalla keksiä keinon pudottaa pari kiloa elopainoa, sabotoimatta mahdollisimman vähän treenikehitystä ja treeneihin vaadittavaa vireystilaa.

Tässä vaiheessa tarkennan, että olen täysin normaalipainoinen, kukaan ei ole kehottanut pudottamaan painoa eikä mulla ole siihen varsinaisesti mitään tarvetta. Koko idea tähän parin kilon painon pudottamiseen lähti ihan vain siitä, että painonvedot matseja varten voisivat olla huomattavasti helpompia, eikä nykyiseen 61,2 kg ottelupainoon jäisi juuri mitään pudotettavaa. Mun normaali elopaino pyörii suunnilleen 65 kilossa, eli painoa vedän matsiin noin 4 kiloa. Tarkoituksena oli myös siirtyä mahdollisesti entistä pienempään painoluokkaan (56,7 kg), jonka koen olevan itselleni mahdollisesti parempi. Tavoitteena oli siis pudottaa oma paino pysyvästi about 63 kiloon, jolloin nykyisen painoluokan matsiin voisin lähteä lyhyellä varoitusajalla ja alempaan painoluokkaan olisi vielä ihan inhimillinen 6 kg painoa vedettäväksi. Parin kilon painonpudotus ei siis pitäisi olla mahdoton projekti.

 

Parempaa kun tavalliset pannarit ja vielä ilman lisättyä sokeria! Bodylabin verkkokauppaan pääset täältä.

 

Ensimmäisenä projektina oli nostaa energiatasot kohdilleen. Viimeiset vuodet on vedetty sen verran kovilla kalorivajeilla, ettei tullut kuuloonkaan aloittaa minkäänlaista dieettiä, ennen kuin kropassa on riittävästi energiaa sellaisen aloittamiseen. Kävin samalla mittauttamassa sen hetkisen kehonkoostumuksen, jotta tiedetään, millaisesta lähtötilanteesta aletaan työstämään. Testin tulokset oli niinkin hyvät, että yllätyin itsekin voiko ne oikeasti pitää paikkaansa. En ole koskaan pitänyt itseäni erityisen rasvattomana ja paperilla komeileva 16,1% rasvaprosentti ihmetytti ja nauratti samaan aikaan. Tämä on siis naisten viitearvojen alapuolella, enkä ole ollut näin hyvässä kunnossa edes bodaus vuosien kireimmässä kuosissa. En kuitenkaan uskonut tuloksia, koska peilissä näkyi – ainakin omasta mielestä – selkeästi jotain ylimääräistä. Oma kehonkuva on jotenkin niin kieroutunut, että sitä katsoo vaan yksityiskohtia, ottamatta kokonaisuutta huomioon.

Lähdettiin joka tapauksessa rauhalliseen tahtiin nostamaan kaloreita ja vastoin omia odotuksiani, paino ei noussut ollenkaan, vaikka energiamäärät nousi melkein puolella entisestä. Odotin kuitenkin jonkinlaista pomppua ylöspäin, koska viimeiset vuodet on vedetty todella matalilla kaloreilla. Ilmeisesti juurikin tästä syystä keho suorastaan janosi lisää energiaa ja otti välittömästi kaiken käyttöön. Homma sujui melko täydellisesti siihen asti, kun tulin kipeäksi juuri siinä korkeimpien energiamäärien kohdalla ja paino nousi päivässä kaksi kiloa ylös. Nestettä se pelkästään oli, joka johtui ainoastaan laskeneen kulutuksen suhteesta saatuun energiamäärään. En siis sen takia jaksanut sen suuremmin siitä stressata, kyllä se paino sieltä takaisin laskee.

Olin väärässä. Eihän sen paino mihinkään laskenut, vaikka palasin treenin pariin ihan muutamassa päivässä (olin vain yhden päivän kipeä). Koko dieetin ensimmäiset kuukaudet meni tuon ylimääräisen parin kilon pois pudottamiseen, eikä se meinannut irrota mihinkään. Kolmen kuukauden jälkeen olin päässyt takaisin lähtötilanteeseen ja muutaman viikon päästä olin saanut tahkottua reilun kilon painoa pois. Tässä vaiheessa olin siis pudottanut periaatteessa vain kilon painoa, mutta käytännössä kolme.. semisti ärsyttävää. Tilanne on ollut kieltämättä hieman haasteellinen ja päädyttiin tekemään tässä vaiheessa uusi kehonkoostumusmittaus, jotta nähdään millaisia muutoksia kropassa on tapahtunut, vai onko tapahtunut mitään.

 

Kuten kuvista voi päätellä, urheilijan ruokavalio voi koostua muustakin kuin riisistä ja kanasta. Olen syönyt todella vapautuneesti, mutta kuitenkin ohjeita noudattaen.

 

Testin kävin ottamassa Varalan urheiluopistossa ja heidän käyttämänsä laite on eri, kuin missä olin aiemman mittauksen tehnyt. Aiempi testi tehtiin inBody- mittauslaitteella ja Varalan käyttämä laite on Tanita. Halusin ottaa testin tarkoituksellisesti eri laitteella, koska aiempi mittaustulos oli mielestäni niin absurdi, että halusin nähdä heittääkö tulokset kuinka paljon toisistaan. Jälleen kerran jouduin hieromaan silmiäni, nimittäin tulokset olivat melkein identtiset ja tämän testin tulos oli vielä inasen parempi. Mittauksen tehnyt valmentajakin totesi, että tulos on kuin suoraa oppikirjasta, eikä tuloksessa ole mitään parannettavaa. Rasvaprosentti oli pienentynyt entisestä 16,1 prosentista 15,3 prosenttiin ja lihasmassaa oli kertynyt 4 kuukauden aikana 600 grammaa lisää. Tämä selittää aika hyvin sen, miksi paino ei ole suostunut tippumaan: ei ole mitään mistä tiputtaa. Rasvaprosentti on tällä hetkellä niin pieni, ettei se saisi pudota tästä enää yhtään alemmas. Naisten viitearvot ovat terveissä lukemissa arviolta 18 – 28 % ja alle 12% rasvat vaikuttavat naisilla jo hormonitoimintaan.

Matalan rasvaprosentin lisäksi, olen onnistunut keräämään ihan kiitettävän määrän lihasmassaa luiden ympärille ja sitä on kertynyt vuosien varrella ehkä vähän liikaakin. Lihasmassan määrä suhteessa kehon rasvamassaan on huomattavasti parempi kuin monella miehellä ja se alkaa vaikuttamaan selkeästi hapen saantiin. Se ei tullut kyllä yllätyksenä ja olen ollut hyvinkin tietoinen, ettei nämä mun testoreidet tuo todellakaan mitään kestävyys etua vapaaotteluun, päin vastoin. Happi loppuu kovassa menossa ennen aikojaan ja on ollut haastavaa löytää itselle se optimaalisin tempo, jossa kykenen ylläpitämään inhimillisen syketason. Ei siis parane ainakaan lisää lihasmassaa haalia. Se vain on helpommin sanottu kun tehty, koska mun kroppa kerää aika herkästi lisää massaa. Nää on näitä “positiivisia ongelmia”.

Mutta miksei kunto ole ultimaattisen ripped, vaikka rasvat on minimissä ja lihasmassaa on enemmän kuin tarpeeksi? Tähän löytyi molemmista papereista hyvin yksinkertainen selitys, nimittäin kehon nestemäärät, jotka on suhteellisen korkeat. Erityisesti solun ulkoisen nesteen osuus on korkea 39,3%, joka kertoo jonkinlaisesta tulehdus- tai turvotus tilasta. Ödeemaan voi vaikuttaa muun muassa lääkkeet, sairaudet, sydämen vajaatoiminta tai muut elimistön häiriötilat, istuminen tai seisominen pitkään samassa asennossa, raskas harjoittelu, suolainen ruoka ja kuukautiset. Seisomatyö ja raskas harjoittelu ovat varmasti osasyy, mutta väittäisin kuitenkin, että tällä kertaa voiton vie omalla kohdalla elinikäiset uniongelmat. Unettomuus on kuitenkin ongelma, joka on vaivannut mua lapsuudesta asti ja ajan myötä tuhonnut myös mun suoliston toiminnan, joka tuo omat nestekertoimensa tähän peliin mukaan.

 

Maliskuussa otettu mittaustulos inBodylla.

 

Kesäkuussa otettu mittaustulos Tanitalla.

 

Paino ei putoa, mutta jotain positiivisia muutoksia tapahtuu.

 

Suoliston toimintahäiriö ei ole mikään vitsi ja se on sellainen tila, jolle ei ole olemassa minkäänlaista parannusta. Väitetään, että tietynlaisella ruokavaliolla voi vaikuttaa suoliston toimintaan ja esimerkiksi FODMAP- ruokavaliolla pystyy helpottamaan toimintahäiriön oireita. Bullshit sanon minä. Varmasti toimii joillekin ihmisille, mutta mä olen kokeillut niin montaa eri ruokavaliota oireiden helpottamiseksi, eikä mikään ole tuonut kahta viikkoa pidempää helpotusta. On testattu gluteenitonta, maidotonta, munatonta, gluteenitonta maidotonta ja munatonta, vähähiilihydraattista, korkea hiilihydraattista, raakaruokaa, sokeritonta, luomua, laktoositonta, välimerellistä, länsimaalaista, fitnestä ja fodmap- ruokavaliota. Olen myös käynyt sekä allergiatesteissä, että gastrokopiassa (mahalaukun tähystys), eikä kummassakaan testissä näkynyt mitään normaalista poikkeavaa. Kolonoskopiassa en ole suostunut käymään, koska meinasin tukehtua jo siihen kurkun kautta työnnettävään tähystyslaitteeseen, joten en ole suostunut kokeilemaan, miltä se peräsuolessa tuntuu. Mahalaukun tähystys oli heittämällä elämäni kamalin kokemus. Joka tapauksessa tästä päästään tulokseen, että lääketieteellisesti olen “OK”, eikä ruokavaliosta ole tilanteeseen minkäänlaista helpotusta. Niin kauan kun nukun huonosti, toimii myös suolistoni huonosti ja kerryttää nestettä kroppaan.

Mutta mitä on tehtävissä? Jos ei ole rasvaa mitä polttaa, lihaksia mitä kasvattaa, unettomuuteen ei löydy pysyvää ratkaisua eikä ruokavaliolla pystytä vaikuttamaan suoliston toimintaan? Ylimääräistä painoa on kuitenkin nesteen muodossa kehossa. Missä menee raja, jolloin pitää vaan luovuttaa ja lopettaa oman kehon kiduttaminen? Kuinka paljon kannattaa uhrata omaa hyvinvointiaan urheilun vuoksi? Jos sulla on vastauksia näihin kysymyksiin, otan enemmän kuin mielelläni vinkkejä vastaan.

 

3
Jaa:

This Post Has 4 Comments

  1. Moi!
    Voi että kun tää sun tarinas oli jotenkin niin sama kun mulla… Mä otan kanssa vinkkejä vastaan mitä tässä tilassa voi tehdä!
    Alan oleen lopen kyllästynyt painon nousuun ja jatkuviin turvotustiloihin. Mikään eikä kukaan auta.
    Oon monesti miettiny pitäskö lyödä hanskat tiskiin ja odottaa ihmettä?

    1. Itse otin yhteyttä päteviin urheiluravitsemuksen ammattilaisiin juurikin tästä syystä, jotka osaavat ottaa niin lajin vaatimuksey että vuorotyön vaikutukset huomioon. Valitettavasti unettomuuden aiheuttamille suolisto-ongelmille ei ole toistaiseksi löytynyt hetkeä pidempää helpotusta. Toivottavasti löydät tilanteeseesi apua ja laitan kyllä kaikki vinkit jakoon mitä itse löydän! 🙂

  2. Pystyisitkö päästämään irti siitä painonpudotustavoitteesta ja nauttimaan lajista siinä painoluokassa, jossa pysyt ilman että pudotat painoa enää? Eikö ruuan lisääminen auttanut yhtään unettomuuteen? Vietätkö säännöllisesti lepoviikkoja? Tsemppiä 🙂

    1. Vapaaottelu ja ylipäänsä kamppailulajit ovat kilpailumuotona painoluokkalajeja, ja painonhallinta on valitettavasti osa koko lajia. Matseja varten tehtävillä painonvedoilla haetaan vastustajaan koko ja voima etua hakeutumalla mahdollisimman pieneen painoluokkaan (kuitenkin max 10% normaalista painosta) ja punnituksen jälkeen pääsee tankaamaan ottelua varten, jolloin ollaan taas ns normaalissa painossa. Vaihtoehtoisesti voin halutessani otella normaalissa painossani, mutta vastassa olisi itseäni huomattavasti kookkaampi vastus, niin pituuden kuin painon painon puolesta. Mitään pakonomaista tarvetta painonpudotukselle ei ole ollut ja tätäkin projektia on tehty täysin oman kehon ja treenaamisen ehdoilla, eikä missään nimessä väkisin. Tarkoituksena oli nimen omaan helpottaa lajiin kuuluvia epäterveellisiä painonvetoja, jotka tehdään viikkoa ennen matsia. Valitettavasti unettomuuteeni ei ole löytynyt mitään pysyvää ratkaisua, eikä lisätty ruoka tai lepoviikot valitettavasti tuo juurikaan helpotusta. Parempaan suuntaan kuitenkin koko ajan mennään 🙂

Vastaa

Close Menu

Black Friday