Katsaus Miss Helsinki finaalin kulisseihin!

Kuva: Henri Juvonen

Kauan odotettu finaalipäivä 8.12. Siis olin enemmän kuin täpinöissäni, sillä tämän yhden päivän eteen on tehty kaikilla osa-alueilla aivan jumalattoman suuri työ. Kaikki se työ henkisesti ja fyysisesti tulisi näkyä tuona tärkeänä päivänä, itsestään tulisi antaa kaikki mahdollinen. Viime vuoteen verrattuna olin jännittänyt tätä päivää jo 1,5 viikkoa etukäteen ja menettänyt useat yöunet. Viime vuonna osasin jännittää vasta itse finaalipäivänä. Osaltaan se kertoo jo siitä, kuinka molemmat matkani ovat täysin ääripäät toisistaan. Rehellisesti ylitin itseni tänä vuonna enemmän kuin miljoona kertaa. Päätin vuoden vaihteessa, että tästä tulee mun vuosi. En ennen tätä ole oikeasti keskittynyt vain omaan tekemiseen 110%, vaan annoin enemmän muille kuin itselleni. Ennen kaikkea olen opetellut rakastamaan itseäni ja sitä kautta saavuttanut itsevarmuutta ja uskoa siihen, että mistä ikinä unelmoinkin niin voin olla juuri sitä mitä tahansa itse päätän.

Kuva: Henri Juvonen

Alusta alkaen keskityin kirkkaimpaan kruunuun. Olen panostanut someen enemmän kuin mihinkään ja tulokset näkyvät positiivisesti. Taannoin lisäsin Instagramiin statistiikkaa kävijöistäni ja seuraajistani. Minua on alkanut seuraamaan lähes 5000 ihmistä tämän Miss Helsinki -kiertueen aikana ja profiilini on saanut huimat 500k näyttökertaa. Iso kiitos kuuluu seuraajilleni ja tukijoilleni, jotka ovat uskoneet minuun alusta alkaen. <3

Finaalipäivä 8.12

Nukuin edeltävänä yönä oikeasti varmaan noin 3-4 tuntia ja heräsin pirteänä 5 minuuttia ennen herätyskellon herätystä klo 06.25. Mulla oli kaikki valmiina päivää varten pakattuna. Olin yllättävän rauhallinen eikä minua oikeastaan edes jännittänyt alkava päivä, vähän vain. Kiitos Rosannan, sain ajatukset keskitettyä itseeni ja suoritukseeni jo edeltävänä iltana kuunnellessa The Secret äänikirjaa.

Aamulla tunnelma meikissä ja hiuksissa oli kuitenkin todella jännittynyt ja levoton. – Äänikirja tuli siis tarpeeseen, se auttoi rauhoittumaan. Olen tunnettu maailmanluokan jännittäjä ja tuo päivä tuntui oudolta, koska ensimmäistä kertaa jännitys ei ottanut valtaa, vaan pidin sen kurissa. Tuomariston haastattelut pidettiin aamupäivällä ja olimme kaikki haastattelussa paplarit päässä. Jokaisella oli aikaa 5 minuuttia ja tuona aikana tuli pystyä sanomaan kaikki sanottava. Yhä useampi panikoi takahuoneessa siitä, että saako nyt sanottua kaiken minkä haluaa. Olin itse edeltävänä iltana kirjoittanut vain pari pää pointtia, joista haluan puhua. Uskoin siihen, että tilanteessa pystyn antamaan parastani ja kertomaan sen kaiken mitä tulevalta vuodelta haluan. Itselläni isoimpana työkaluna tietysti toimi vuoden näyttö todella suuresta työstä, joten aikaa ei tarvinnut hirveästi tuhlata vakuutteluun. Luotin itseeni ja tekemiseeni koko matkan ajan. Tuomariston haastattelu oli osaltani todella rento ja siitä jäi hyvä mieli. Meillä oli todella pitkä päivä ja muistaakseni en pahemmin edes syönyt tuona päivänä. Pakko sanoa kaikille, jotka tätä ovat kysyneet: Misseys ei oikeasti ole helppoa, vaan työ siinä missä muutkin. Eli te kaikki jotka koitte tarvetta kommentoida suoritustamme suorassa lähetyksessä, niin tulkaa toki kokeilemaan itse!

Meillä oli mahdollisuus istua läheistemme seuraan heidän saapuessaan kutsuvieras illalliselle. Oli ihanaa päästä ennen showta läheisten keskuuteen ja kertomaan vähän omia fiiliksiä päivästä sekä vielä edessä olevasta koitoksesta.

Kuva: Henri Juvonen

Tunnelma takahuoneessa oli katossa, mimmit auttoivat ja tsemppasivat toinen toisiaan. Minulle suurin kehitys on ehkä näkynyt lavaolemuksessa, olen vapautuneempi ja ennen kaikkea hymyilen, oikeasti läpi jokaisen sisääntulon. Miksi tämä on itselleni iso juttu, on se, että vuosi takaperin en hymyillyt vaikka luulin hymyileväni. Olin todella epävarma ja esiintymiseni oli tosi kaukana mukavuusalueestani.  Meillä oli aivan äärettömän hauskaa mimmien kanssa lavalla, sekä takahuoneessa. Nautimme kaikki täysillä showsta ja upeista talenteista.

Kuva: Henri Juvonen

Meillä oli tyttöjen kanssa kännykästä livelähetys käynnissä, jotta näimme kaikkien talentit lavalla. Muistan todella elävästi, kun omani lähestyi ja olin viimeinen. Ihana Viivi otti minusta kiinni, katsoi silmiin ja sanoi ” Sä pystyt tähän, sä tuut loistaa tuolla lavalla niin kuin Beyonce”. Minulle tuli niin hyvä fiilis ja yhä isompi usko omaan tekemiseen. Itselleni suurin saavutus koko matkassa on ollut laulaminen satapäisen yleisön edessä. Olen harrastanut laulua aikaisemmin noin 3 vuotta ja hyvin harva edes mun läheisistä oli kuullut lauluani. Se on minulle maailman henkilökohtaisin asia. Muistan edelleen, kuinka 13-vuotiaana ennen konserttia kotona iski ramppikuume ja se purkautui kiukkuna sekä itkuna. Ääni värisi joka kerta jännityksestä niin paljon, että lauluharrastus jäi lyhyeen. Koen, että suurin apu on ollut henkinen työ itseni kanssa ja sillä mitä muut ajattelevat, ei oikeasti ole mitään tuon taivaallisen merkitystä. Talent onnistui, vaikka se sisälsi vire virheitä ja sain itseni kokonaan auki vasta seuraavaan säkeistöön.

Tein kuitenkin jotain mitä en olisi ikinä uskonut tekeväni. Sain jälkikäteen paljon ihania ja yllättyneitä viestejä talentin jälkeen, kiitos niin paljon niistä. Kun  pääsin lavalta takahuoneeseen, tytöt kiljuivat minulle, että se oli sinulta paras veto tänään. Se adrenaliinin määrä ja ilo onnistumisesta oli sanoin kuvaamaton. Olin ylpeä itsestäni, mutta vielä ylpeämpi olin kaikista meidän upeista tytöistä. Teimme yhdessä upean shown ja mikä tärkeintä, nautittiin siitä yhdessä.

Kuva: Henri Juvonen

Koitti palkintojen jako ja kruunaus. Olimme kaikki yhdessä rivissä ja pidin Elisaa tiukasti kädestä kiinni. Siis muistan kuinka happi ei kulkenut ja jalat tutisivat. Palkintoja alettiin jakamaan, kunnes tuli kolmikon kruunaus. Toiseksi perintöprinsessaksi kruunattiin ihana Alicia Bärlund, joka myös peri mun Miss photogenic tittelin, se meni todellakin oikeaan osoitteeseen. Jännitys vain kasvoi entisestään. Seuraavaksi valittiin ensimmäinen perintöprinsessa “numero kymmenen Eeva Järvinen”. Muistan vahvasti, kuinka pettymys ja kyyneleet vyöryivät kasvoille, jopa tuntemattomat näki mun kehonkielestä, että sijoitus sai minussa aikaan suuren pettymyksen kasvoilla. Järkytyin myös omalla tavalla omasta todella voimakkaasta reaktiosta, sillä en ole koskaan ollut huono häviäjä tai en ole koskaan käynyt läpi tuollaisia tunteita edes kilpaurheilussa. Totta kai ensireaktio on pettymys, halusin todella paljon voittaa ja sen eteen oli tehty paljon töitä. Väitän, että suurin osa reaktiota oli myös koko päivän paineiden purkautuminen. Minulta on kysytty tätä paljon ja vastasin rehellisesti myös lehdistölle miltä itsestäni sillä hetkellä tuntui. Miksi valehdella, kun se oli todella ilmiselvää. Tässä lehti juttuun linkki https://www.is.fi/viihde/art-2000005926590.html

Kuva: Erno Nikolov
Kuva: Henri Juvonen

Loppujen lopuksi olen sijoitukseeni todella tyytyväinen ja Nina oli oikea valinta Miss Helsinki 2019 voittajaksi. Nina on huikea, sanavalmis ja valovoimainen persoona, sekä älyttömän kaunis.  Tiedän, että Ninan vuodesta tulee upea ja hän tekee siitä juuri itsensä näköisen. Meistä on myös kiertueen aikana tullut todella läheisiä ja on suuri ilo ja kunnia tehdä ensi vuonna töitä yhdessä.  Myönnän myös, että vaikka olemme hyviä ystäviä, Nina on alusta alkaen ollut mun ylivoimaisesti suurin kilpailija. Meillä oli todella tasainen vääntö ja en voi toistaa tarpeeksi, että näin päin tämän pitikin mennä. Meillä on upea kolmikko ja parasta on se, että molemmat ovat minulle läheisiä. Meillä kaikilla on omat vahvuutemme eri osa alueilla ja aivan joka ikinen meistä on tehnyt aivan jumalattoman suuren työn. Ensi vuonna tehdään töitä isosti ja toteutetaan lisää unelmia.

Takahuoneessa kasuaalisti ensimmäisenä munkit naamariin 😂❤️

Ihanaa joulua ja uutta vuotta 2019 ❤️✨🎄 Unelmoikaa isosti ja uskokaa ennen kaikkea itseenne!😘

XX

Eeva

0
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday