Nyt, ei ensi kesänä

“Odotan kesää, mutta aika ennen kesää stressaa. 

Haluan tehdä tarvittavat hommat mahdollisimman nopeasti ja hyvin loppuun, mutta en jaksa tehdä.

Odotan uusien duunien alkua paljon, samalla kun odotan enemmän kuin mitään sitä, kun ei kohta tarvitse tehdä hetkeen töitä lainkaan.

Odotan innolla valmistumista ja sitä, että pääsen kouluhommista eroon, mutta hain kuitenkin opiskelemaan…” 

Kun yksinkertaisesti vaan kaikki asiat, tilanteet ja jutut pitäisi olla kondiksessa, hanskassa ja omissa ohjaksissa koko ajan ja mieluiten jos ne vielä olisi täydellisesti ne kaikki asiat. Voin hyvin ja olen onnellinen, sekä saan tehdä koko ajan juttuja, joista pidän, mutta kun pääsen vauhtiin omien ajatuksieni kanssa, olen suunnilleen hermoromahduksen partaalla, kun tuntuu, että hommia on liikaa, aikaa liian vähän ja jaksamista ei ole. Silti varmaan ainakin 40% päivistä menee niin, että mulla “ei ole tekemistä” :D. Priorisointi hukassa? Maybe.

Mulle on tärkeintä, että saan haluamani, sekä tarvitut hommat hoidettua. Ei sillä ajalla niin väliä loppupeleissä, uskon siihen, että asioilla on tapana tapahtua ajallaan. Siis tietysti asioiden eteen pitää tehdä töitä ja dediksistä pitää pitää kiinni, mutta kun sä tiedostat sen, sä ehdit kyllä ja aikaa löytyy kyllä. Tärkeille asioille aina löytyy! Päästään tästä aasinsillalla mun osaamisalueelle, eli treenimaailmaan, jossa pätee samat pelisäännöt. Elippä treenille arjesta todellakin löytyy aikaa, vaikka tuntuu, että ‘ei ehdi’. Ehdit, jos se on sulle tärkeää – AKA jos sun oma terveys on sulle (ensiarvoisen) tärkeä. Joten siirretään eessuntaassun teoriaa vaikka työelämään, niin kyllä niille tärkeimmilekin tehtäville aikaa löytyy.

Mitä tulee jaksamiseen? Väheksymättä ollenkaan uupumisia ja jopa burnoutteja, jotka ovat hyvin vahvasti pinnalla tänä päivänä, on usein hommiin ryhtyminen myös korvien välistä kiinni. Jotenkin niihin tärkeisiin töihin / opiskelujuttuihin on kaikista vaikein tarttua. Kynnys siis itse aloittamiseen on suurempi, kuin itse se duunin tekeminen. KUTEN treenaamisessa. Yleensä lähtiessä voi väsyttää ja vähän kyllästyttää, mutta onko joku joskus tullut vaikka lenkiltä vielä huonolla fiiliksellä kotiin? Oli treeni huono tai ei, tehty on aina tehty, ja hyötyä siitä oli varmasti. Samoin niissä työtehtävissä ja hoidettavissa hommissa, niin aina kaikki on eteenpäin, kunhan vaan teet.

Me suunnitellaan tulevaisuutta, odotetaan ja toivotaan asioden tapahtuvan sitten, ei malteta oikein olla just tässä ja nyt, tehdä niitä asioita, mitä nyt on alla. Ja nimenomaa alla, ei edessä. On toki hyvä olla ennakoiva, mutta jos aina eletään siinä että “Vitsit oon onnellinen sitten kun…”  tai “Vähän mä odotan sitä, että…”  niin moni hyvä ja tärkeä asia menee ohi. Ja vaikka nyt ois raskasta ja paljon hommia meneillään, on jokaisessa hetkessä ja elämäntilanteessa myös jotain hyvää. Siis jokaisessa, ihan totta! Kävit sä läpi sitten eroa tai jotain muuta rankkaa vaihetta, on sun ympärillä ihan mielettömästi myös hyviä asioita, kun vaan muistat pysähtyä siihen hetkeen. Pitää uskaltaa tuntea ne tunteet mitä nyt on ja hyväksyä se, mitä käy nyt läpi. NYT, eikä vasta sitten kun. Katso ympärillesi ja ime energiaa siitä hetkestä, älä tulevasta lomamatkasta tai viikonlopusta, löydät sitä kyllä ja opit myös etsimään oikeista paikoista samalla, kun tutustut itseesi paremmin.

Hyvä olo ja energia SAA näkyä ♥

Eletään tässä ja nyt, ei ensikesässä, vaikka se supersiistiltä etukäteen itsellänikin vaikuttaa! 😉 

Tsemppiä loppurutistukseen – Mitä se sulle tarkoittaakaan just tänään. 

 

0
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday