Murehditko liikaa? Ehkei tarvitsekaan!

Käsi pystyyn jos sulla on tapana murehtia tulevia asioita!

Allekirjoittanut nostaisi kyllä enemmän kuin kaksi kättä ilmaan, mikäli niitä olisi enemmän suotu.

Niin kauan kuin muistan, mulla on ollut tapana murehtia ja myös stressata tulevista asioista – esitelmän pidosta, tentistä, lääkärissä käynnistä, asunnon etsimisestä, lopputyön kirjoittamisesta, u name it. Ihan mistä tahansa. Myös sellaisista asioista, jotka eivät välttämättä edes tule koskaan tapahtumaan! Jo se, että ikävä, epämiellyttävä tai stressaava asia/tilanne saattaa tulevaisuudessa tulla eteen, on ollut itselleni oiva murehtimisen aihe.

En ole oikeastaan koskaan kiinnittänyt tähän suuremmin huomiota, lukuunottamatta ihan viimeisimpiä hetkiä. Viimeinen niitti oli, kun noin viikko sitten valmentajani mainitsi mulle suoraan tästä asiasta!

“Huomaatko, että olet melkein aina jostain huolissaan? Asiat aina järjestyy tavalla tai toisella ja niistä ei välttämättä tarvitse kantaa huolta etukäteen”

 

oivallus_murehtiminen_asiat_järjestyy

Viisaita sanoja ja alan itsekin vähitellen oivaltamaan, että tässähän on hitto vie totta joka sana!
Hyvä esimerkki tuli eteeni taas tänään: kerroin aiemmin verikokeissa selvinneen, että kilpirauhasarvoissani on hieman häikkää. Lisäksi mulla on ollut (ja on) outoja iho-oireita, joihin mikään ei ole auttanut. Ihon kunnosta olen stressannut ajoittain äärimmäisen paljon ja viimeisimmällä lääkärikäynnillä viitattiin ihon autoimmuunisairauksiin.

Vihdoin koitti eilispäivä ja kävin uusissa verikokeissa. Kilpirauhanen on toipumaan päin ja perusverenkuvassa ei näkynyt mitään normaalista poikkeavaa, eli ainakin tästä selvitään hengissä! Pääsen myös videoyhteyteen ihotautilääkärin kanssa, jolloin ihosta ehkä saa jotain tietoa. Osaltaan kyse on ilmeisesti vitiligosta.

Itseasiassa, juuri äsken googletin vitiligon ja aloin murehtimaan: kyseessä on juurikin autoimmuunisairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa. Tauti on kuitenkin hyvänlaatuinen. Jos kyseessä todellisuudessa on vitiligo, se ei normaalielämän kannalta mua juurikaan haittaisi. Murehtimisen aihe on se, että lajivalintani on bikini fitness, jossa ihon kunnollakin on merkitystä. Nimittäin jo nyt kisavärin laiton jälkeen huomasin mun ihossa outoja länttejä, myös näissä vitiligokohdissa. Kisojen jälkeen niitä on tullut huomattavasti enemmän – miltä mun iho mahtaa enää näyttää tulevissa kisoissa, dalmatialaiselta? Kaatuuko mun kilpailu-ura ihon kuntoon? Murehtiminen alkoi taas!

Okei, tarkoitus ei ollut jauhaa iho-ongelmistani. Mutta se murehtiminen! Eiköhän tämäkin asia järjesty, ja seuraavissa kisoissa nähdään miltä iho sitten näyttää. Voihan se olla, ettei ongelmia silloin edes ole?!

Toinen hyvä murehtimiseen ja stressaamiseen liittyvä asia omalla kohdallani oli asunnon etsintä. Mulle tulee eteen pakkomuutto viimeistään ensi kesänä ja aloin jo olla epätoivoinen, kun sopivaa asuntoa ei vaan löydy. Olen asunut lähes kolme vuotta kaksiossa ja esimerkiksi nykyinen sänkyni ei todellakaan mahtuisi yksiöön – divaanisohvasta puhumattakaan. Vuokrahinnat ovat myös nousseet reippaalla kädellä, enkä ikipäivänä pystyisi maksamaan yli 700 euroa kuukaudessa kaksiosta. Asunnon löytäminen tuntui mahdottomalta. Mutta miten kävikään? Näin yhden ilmoituksen, otin yhteyttä, kävin katsomassa asuntoa ja alle parin viikon päästä menen hakemaan avaimet! Sopiva asunto löytyi kuin löytyikin – siitäkään ei olisi tarvinnut olla huolissaan. Asiat järjestyvät kyllä!

Oli tilanne mikä tahansa, tai edessä minkälainen tilanne hyvänsä, niin asioilla on tapana järjestyä. Niin klisee kuin se onkin, mutta se on totta! En minäkään haluaisi (pessimistinä) uskoa, että asiat selkenevät kyllä ja niillä voi olla hyväkin loppu. Olen kuitenkin niin lyhyen ajan sisällä saanut kokea useasti tämän, että asiat, joista olen ollut äärimmäisen huolissani ja stressannut niiden takia, ovat kuitenkin järjestyneet ja vielä suht hyvällä lopputuloksella!

Jos olet samanlainen murehtija kuin minä, niin muista että:
  • Asiat järjestyvät aina jollain ihmeen kaupalla, vaikket sitä uskoisi tai edes haluaisi uskoa 🙂
  • Mikään ei kestä loputtomiin – myös ikävät asiat menevät ajallaan ohi!
  • Murehtiminen tai asioista huolissaan oleminen ei edistä niiden kulkua millään lailla, vaan päinvastoin vaikeutat vain omaa elämääsi
  • Jos murehdit tulevaa etukäteen, viet energiasi pois tästä hetkestä ja siitä, mitä voisit elämässäsi tehdä: sen sijaan että olet huolissasi tulevasta tentistä/palaverista/esiintymisestä/ihan mistä tahansa, kokeile palauttaa ajatukset nykyhetkeen ja ajattelun sijasta toimi ja tee jotain kivaa! (Esimerkiksi itse sen sijaan, että jäisin nyt murehtimaan mahdollisesta vitiligodiagnoosista, jatkoinkin tämän tekstin kirjoittamista ja kirjoittaminen on yksi rakastamistani asioista!)
  • ..et myöskään varmasti ole ainut tai ensimmäinen ihminen maailmassa, joka on kohdannut kyseisen haasteen! Muutkin ovat selvinneet siitä hengissä ja elämässä eteenpäin, joten miksei saman pätisi myös sinun kohdallasi!

Ihanaa viikonloppua ja olkaahan murehtimatta!

♥ Jade

2
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday