jotkut vain on ja pysyy

Tiedättekö kun jotkut ystävät vain ovat sellaisia ettei jotenkaan haittaa ettei heitä näe usein. Samat luonteet ja jutut pysyy vaikka aikaa meneekin.

Lapsuudenystävät on oikeasti aivan uniikki juttu. Suuri osa lapsuudestani ja nuoruudestani meni rakkaan harrastuksen parissa ja silloin parhaat ystäväni olivat myös niitä joukkuekavereita.

Olemme nyt pitkään yrittäneet saada sopimaan aikaa ja paikkaa näkemiselle muutaman luistelukaverin kanssa ja saimme viimein yhden viikonlopun sopimaan. Itse olin viime lauantaina työkeikalla, mutta ajelin sieltä suoraan Tampereelle tyttöjä tapaamaan. Kaikki neljä asumme eri kaupungeissa, joten näkeminen ei samaan aikaan kaikkien kanssa ole ollut helppoa järjestää.

Alunperin puhuimme pikkujouluista ja mahdollisesta ulosmenemisestä mutta päädyimmekin viettämään rentoa höpöttelyiltaa. Meillä oli niin paljon puhuttavaa että päätös oli minusta juurikin oikea.

Kun tulin paikan päälle tytöt vitsailivat että ”jaahas, kerroppas sitten viisi vuotta silleen tiivistettynä”. En edes tiennyt mistä aloittaa. Mutta tuntui niin hyvältä jutella tytöille jotka tiesivät jo ennestään mut niin hyvin ja ns. mun kaikki puolet. Myönnän että sunnuntaina kun tulin Poriin olin vähän ahdistunut ja ihmettelin miksi. Olin samalla niin kiitollinen noin tärkeistä ystävistä, mutta joku vähän ahdisti. Analysoin asiaa päässäni ja luulen että se oli se että olin taas käsitellyt vaikeita asioita ja joutunut kelaamaan elämääni ja elämäntilannettani edes takas. Uskon silti että juurikin se vie minua eteenpäin. Ahdistus johtui myös siitä että minulle tuli ikävä noita ihania tyttöjä. Toivon että voimme jonkin ajan päästä asua kaikki samassa kaupungissa tai edes lähempänä toisiamme.

Meillä on kaikilla eri opiskelualat ja harrastukset mutta jotain todella samaa meissä kaikissa on. Luulen että se on sellainen tietty määrätietoisuus ja elämänjano. On niin siistiä että on ihmisiä ympärillä joista saa niin paljon positiivista energiaa!

– Johanna

4
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday