Joukkueurheilu vai yksilöurheilu?

Mukavaa uutta viikkoa!

Minulle kuuluu tuttuun tapaan koulua, töitä ja treeniä. Meneillään on siis harkkajakso koulusta ja minun aineeni on kuvaamataito vitosluokkalaisille. Harjoittelujaksot tuovat kivaa monipuolisuutta perus opiskeluun, mutta vaativat tietysti aina eri tavalla keskittymistä ja suorittamista. Minusta on hurjaa ajatella että alamme pikkuhiljaa vuosikurssilaisteni kanssa valmistautumaan oikeasti työelämään opettajina.

Mutta asiaan, välillä minulle tulee aikoja kun ikävöin muodostelmaluisteluharrastustani todella paljon. Säännölliset treenit jotka rytmittivät koko päivän, parhaat joukkuekaverit ja yhdessä kisaaminen. Olen aijemminkin verrannut luistelua ja bikinifitnestä. Molemmat lajit ovat arvostelulajeja missä esiinnytään. Itse kisasuoritus kestää vain muutaman minuutin ja se päästään tekemään vain muutaman kerran vuodessa. Sen eteen on treenattu hurjasti monen vuoden ajan. Luistelu ja fitness kilpatasolla vaativat omistautumista ja voitontahtoa. Jos näistä lajeista ei nauti täysillä, ei ole varmaan edes mahdollista menestyä kilpailuissa. Tai niin minä ainakin uskon, täydellisestä suorituksesta pitää huokua se nautinnon fiilis.

Kuva: Hannu Ikonen, meikki/hiukset: Marjo Mattila

Miksi sitten ikävöin muodostelmaluistelua kun olen aloittaut uuden rakkaan harrastuksen, fitneksen? Koska joukkue on aina joukkue. Olen todella iloinen että minä olen lapsena harrastanut joukkuelajia. Olen aina kokenut kuuluvani johonkin ja tästä on ollut varmasti apua esimerkiksi teinivuosina. Uskon että joukkueessa oppii ottamaan muita huomioon, tsemppaamaan toisia ja näin ollen saamaan uusia samankaltaisia ystäviä. Luistelu on antanut minulle ihan hirveästi. Sen tajuaa oikeastaan vasta nyt myöhemmin elämässä. Osaan nyt arvostaa niitä juttuja mitä olen saanut kokea ja oppia luistelun myötä. Tällä hetkellä kun vielä asun kahdessa kaupungissa luisteluharrastus on hankalaa, mutta never say never.

Kuvat vuodelta 2009

Koska välillä koen itseni heikoksi kun en ”osaa” olla yksin, niin luulen että tämä fitness urheilu (joka on aika yksinpuurtamista) tekee todella hyvää minulle. Minun pitää ITSE kisata ja jos häviän niin voin syyttää itseäni ja jos voitan se on minun ansiotani. Tottakai valmentajallakin on todella iso rooli tässä asiassa, mutta silti olen itse se joka tekee työn. Eli summa summarum, molemmissa lajeissa on oma viehätyksensä. Koen itseni silti ehkä enemmän joukkuetyypiksi. Siksi olenkin iloinen että tiimimme, Team Tzemppi, kasvaa koko ajan. Vaikka kaikki kisaavat erikseen, saamme toisiltamme silti korvaamatonta vertaistukea. Olin viime vuonna ainoa tiimistämme joka kisasi bikinissä, nyt tilanne on jo toinen mistä olen hurjan iloinen! Sunnuntaina nähdäänkin taas tiimikavereiden kanssa poseerausten merkeissä.

 

Kuva: Hannu Ikonen, meikki/ hiukset: Marjo Mattila
On myös mahtavaa kuulua Nutriworks- urheilija tiimiin!

– Johanna

0
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday