Ergonomian katkennut selkä

Työergonomiasta puhutaan paljon, aina ja ikuisesti mutta otammeko ikinä kuuleviin korviimme neuvoja? Itse olen ollut toimistotyössä liki 10-vuotta ja istunut niistä yhdeksän vuotta ja 10 kuukautta. Vihdoin, NYT VIHDOIN nousin ylös sähköpöytäni ansiosta. Sähköpöytähän on ollut käytössäni jo varmaan viisi vuotta ainakin mutta laiskamatonen on silti istunut vaan persiillään. On toki ollut pyrähdyksiä kun olen seissyt, ehkä tunnin. Tämän jälkeen palannut uupuneena ja kaikkensa antaneena takaisin “normaaliin” tilaani eli istumaan. Tässä myös hyviä ergonomia-asentoja vinkiksi.

Nosedive- asento jossa voit rennosti katsella aamun sähköpostit.

Seisoessa on jotenkin niin hereillä ja esillä. Aluksi se nimenomaan ainakin itsellä tuntui häiritsevän työntekoa. “Miten tässä pystyy töitä tekemään kun pitää yrittää pysyä pystyssäkin? Ei tule mitään! Pohje kramppaa, pyörryttää ja vituttaa.” Nyt kun olen seissyt pari viikkoa kokoajan enemmän ja enemmän huomaan sen olevan helpompaa ja itseasiassa vaikuttaa täysin positiivisesti työntekoon. Nyt istuminen on alkanut tuntumaan siltä joka häiritsee työntekoa.

Kun pöydän laskee esim. kahvin ajaksi alas tuntuu että koko kroppani menee lyttyyn haitarin tavoin ja olen kuin kasaan puristettu sammakko rikkinäisine raajoineen ja ylimääräsine leukoineen. Toki, vuorottelu on myös hyvä mutta nyt huomannut jos istuu pidempiä aikoja alkaa niskaa pistää ja tuntuu että paino nousee joka sekunti kilon, jalat turpoaa ja kädet puutuu. Kotikonttorilla ollessani nykyään huomaa kyllä eron. Ensinnäkin todella vaikea löytää hyvää asentoa ja aina pyörin ja hyörin kun sitä pöytää ei saakkaan enää ylös silloin kun huvittaa.

Neckcrank -asento joka ei rasita jalkoja lainkaan ja kymmensormijärjestelmäsi ei ole enää entisensä!

Ainahan meille toitotetaan vuodesta toiseen että liika istuminen on pahasta ja siihen kuolee. Kuka nyt istumiseen kuolisi, pyh pah paskanmarkat ja leveä kuljetus on valmis rullailemaan tuolillaan taas tulostimelle ja takaisin. Siltä varmasti monista tuntuu että mihin se muka vaikuttaa kun tässä on niin paljon mukavempi istua kun seisoa. Onhan sekin esimerkiksi aina mukavempaa kun joku tekee jotain puolestasi.

Loppupäivän Say What -asento, jokaiselle raskaantyön raatajalle ehdoton ykkönen.

Teppo tuo Tarmolle pullaa koska Tarmo ei jaksanut nousta pöydästä. Tarmo on tyytyväinen ja kokee taas päässeensä vähän helpommalla kun muut, kun taas Teppoa vituttaa passata Tarmoa. Päivän arvoitus: Kumpi kuolee ensin, Teppo vai Tarmo? Niin. Vastaus on Tarmo. Joko ylipainoon, sokerin yliannostukseen, viiteentoista noidannuoleen tai Tepon myrkyttämiin pulliin. Oli niin tai näin kaikki tiedetään lopputulema.

The End- asento kotiinlähtöön valmistautuessa.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, nostetaan yhdessä perseet ylös ja hyvää Perrrrjantaita työmyyrät!

Sunnuntaina tarinaa!

3
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday