Mökki ja surullinen maito

Unohtelu on jännä juttu. Mietin pienenä mikä musta tulee isona, niin en olisi ikinä uskonut että totuus onkin dementikko. Muista ostaa maito kaupasta! Pistänpä muistiin kännykkään, laitetaan oikeen vielä hälytys soimaan töiden jälkeen kello 16.00 jotta se soi juuri kun lähden kotiin ja kirjoitetaan se nyt vielä tohon nenän eteen lapulle että mä varmasti muistan. Kello soi 16.00 ja katson sen “muista maito” joojoo, tottakai, painan muistutuksen pois. Ajelen kauppaan ja matkalla näkyy vaikka mitä kiinnostavaa, paljon kiinnostavampaa kuin litran maitopurkki. Lenkkeilijöitä koirineen, kesäesoja kaljoineen ja piinaavia parkkipirkkoja sakkojensa kanssa. Kato nyt totakin autoilijaa miten se ajaa, pysy siellä omalla kaistalla prkl! Ajan kaupan pihaan jossa parkkipaikan etsintä on taas ihan oma kuvionsa. Pappa nortti huulessa peruuttaa Civic -seiskanelosta edessäni parkkiin monta minuuttia, pyyhin hikipisarat pois otsalta ja koitan itse etsiä uutta mahdollisuutta. Seuraavassa nurkassa nainen on puoliksi omassa parkissaan ja puoliksi tuossa vapaassa johon olisin voinut ajaa. Hän tyynenä laittaa ripsiväriä ja kaivaa vielä huulipunankin. Hiki ei ole enää otsallani vaan valunut merenä syliini ja nyt on aika toimia! Ajan riekaleina olevien hermojeni päältä kesärenkaillani ja tuossa, tuossa näkyy minun paikkani, JES. parkki.

Kaupassa sisällä on ihan hirveä määrä houkutuksia, keskittyminen saattaa herpaantua minä hetkenä hyvänsä. Mansikoita! Karkkia! PULLAA! sipsiä! Pieni surullinen maitopurkki vetää samaan aikaan puntistani huutaen “muista minut, älä taas jätä!” Onko toikin urheilupatukka tarjouksessa ei hitto pakko ostaa seuraaviin reeneihin! Ennenkuin huomaatkaan kärry on täynnä ja vain yksi asia puuttuu, tuossa reunassa olisi vielä yhdelle tavaralle tilaa, mikä se voisi olla? Mietin ja siirtelen aivojeni eri osia paikasta toiseen, olisiko se muisti täällä nurkassa tai tuossa välissä? Tyhjää täynnä. Tuntuu, että jotain piti vielä ostaa mutta ei kai sitten. Kassalle ja kotiin. Kotona purkamaan tavarat yksitellen, lauleskellen iloisena ja valmiina rentoutumaan tähän kauniiseen kesäpäivään. Kunnes otan viimeisen tavaran pussista ja huomaan että… V*TTU! Taas.

Voisiko joku nyt tänä digi-elektroniikka-aikana keksiä hologrammin jonka avulla saisi muistutuksena silmien eteen tekstin ja se lävähtäisi kirjaimellisesti päin näköä? Jotta tällaiset saatanan tampiotkin saisi sen raukan maitopurkin kotiin asti? Ohjelman nimi voisi olla Flashback for Dummies. Teksti vilkkuu niin kauan kunnes ihminen on tehnyt toiminnon ja sen jälkeen katoaa takaisin muistutuksien bittiavaruuteen. Ei pitäisi olla paha nakki kun edesmenneet artistitkin hyppii hologrammeina stadioneilla ja ihmiset lentävät avaruuteen harvase päivä, niin ei joku hikinen muistutus nyt pitäisi olla mahdoton tehtävä. Ja kyllä, tämä on maailmanlaajuinen ongelma, eilenkin kaupassa pakkasin tavaroita kassiin niin joku oli jättänyt mehevän ison lompakkonsa ja uuni tuoreen iPhonensa siihen köllöttelemään kassan viereen. Annoin ne kassatädille outo hymy suullani ja hän varmaan ajatteli että mikäköhän avohoito-potilas tuo on, mutta juuri sillä hetkellä tunsin lämpöä ja tajusin että en ole sittenkään yksin ongelmissa uhma-muistini kanssa.

Tällä viikolla on onneksi tehty paljon muutakin kun unohdeltu. Mökillä tuli taas käytyä ja luulin meneväni uimaan, uhoominen loppui siihen kun kastoin varpaani ja se jäätyi niin pahasti että muuttui mustaksi, meni kuolioon ja tippui pois. Menimme siis taas paljun lämpimään syleilyyn tyytyväisenä! Aamulla 8:00 oli pakko käydä vetään joogat laiturilla ihan vaan koska voi!

Mökillä on aina joka lähtöön kuvattavaa, luontoa ja kaikennäköstä hiihtäjää rotista villeihin englanninbulldogeihin, tässä muutamia kuvia mitä täällä tullut otettua!

Sami Sammakolla on oma baaritiski. Mitä saisi olla?

Reeneissä tuli myös käytyä jättämässä viimeisetkin niskajumit tatamille ja juotua varmaan kuusi litraa vettä kun oli niin lämmin. Huomenna järjestämme meidän salilla naisten avoimen reenivuoron, jossa painitaan niin perkeleesti kaksi tuntia. Eri puolelta suomea tulee painileidejä vääntämään meiltä luulot pois ja se jos joku kruunaa hyvän viikon! Meillä oli viimeksi tällainen tapahtuma uuden vuoden aikoihin ja hauskaa oli.

Ensi viikolla tarinaa Las Vegasista, tuo kaunis kontrasteja täynnä oleva kangastus jossa kenen tahansa rahat palavat kuumassa aavikon hiekassa!

Hyväää lauantaita ja sillain! ☀

-Johanna-

 

 

 

 

0
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday