Pyörivä kuppi kahvia, kiitos!

Huvipuistot on ihania. Se fiilis kun astut sisään porteista ihaillen ylhäällä vuoristoradassa vellovaa kansaa, kuulet sen ilon ja kiljumisen äänen, hattaran ja popcornin ihana epäterveellisyys tuoksuu nenääsi ja tunnet taas eläväsi. Ainoa kynnyskysymys on: Oletko sinä niitä ihmisiä jotka menevät pää-alaspäin laitteisiin vai niitä jotka pitävät silmiä kiinni jo possujunassa? Itse aina nuorena innostuin ja menin hurjiin laitteisiin ja missään ei muka tullut huono olo, samalla nielaisin ylös tulleen hattaran äkkiä takaisin jottei kukaan huomaa.

Pahin kaikista kokemistani on edelleenkin se missä ne kupit pyörii ihan hulluna ja musiikki soi, kaikki yrjöö ja nauraa vuorotellen ja sisuskalut painautuu läpi siitä tuolista, olkoon nyt vaikka pyörivät kahvikupit, mikään vuoristorata tai lentävä matto ei vie voittoa sen kanssa! Sitten se saakelin kupinpyörittäjä heiluu ihan innoissaan aina siinä vieressä hullunkiilto silmissään ja pyöräyttää kuppiisi sen 15 kierrosta sekunnissa, huudat ÄLÄ VAAN PYÖRITÄ LISÄÄ ja hän kuulee vaan LISÄÄÄÄÄ!!!!! Ja helvetti on irti. Niinkun joku saattoi huomata mulla on tästä “pienimuotoiset” traumat, vielä tänäkin päivänä joka kerta ottaessani kahvikupin tärisevään käteeni muistot valuvat mieleeni, Disco-musiikki ja huuto kaikuu korvissani… lisää… lisää… lisää.

Kävimme aikoinaan Las Vegasissa ja siellä on korkea Näsinneulan tapainen paikka nimeltä Stratosphere. Se on 350 metriä pitkä ja ylhäällä on huvipuistolaitteita “hurjapäisimmille”. Minä ja mun korkeanpaikan kammo pidimme toisiamme kädestä kiinni kun päästiin ylös ja meniköhän viisi minuuttia ja aloin kuvittelemaan että koko torni alkoi horjua ja heilua, kuin juoppo konsanaan seinistä kiinni pitäen kävelin takaisin hissille ja se oli siinä. Siinä oli mun Stratosphere -kokemus. Ja minä olin se joka pyöri ennen reissua Googlea läpi ja uhosin että “tuolla sitten mennään tohon ja tohon laitteeseen, Ai ette uskalla vai minä ainakin menen”.

Eli aina on pakko ainakin uskotella itsellensä että uskaltaa, jos sitä sitten ehkä ylittäisi itsensä, mutta aina ei vaan pysty! Menin mä sentään ylös, sekin olis voinu olla mahdoton tehtävä. Ylipäätänsä korkeat ja ahtaat paikat, niissä ei vaan mikään ole hyvin. Hiki valuu ja ikävä kotiin on käsin kosketeltava, niinkuin sen hetkinen pulssinikin.

Olen myös aina uhonnut meneväni joku kaunis festarikesä tekemään benjihypyn. Joka kerta kun mahdollisuus olisi, se on ensin mielessä ja kummasti “unohtuu” illan mittaan, aamusta sanotaan et no ensi kerralla sitten. Mutta vielä mä sen aion tehdä, vaikka sitten vasta 80-vuotiaana kun ei ole enää mitään menetettävää ja pelko on enää kaukainen muisto menneisyydestä, tilalle on tullut pohdinta tekohampaiden valkaisusta ja vertailua suonikohjujen pituudesta. Sillon en enään pelkää muuta kun ettei lonkka mene sijoiltaan tai tekohampaat tipu pudotuksessa.

Huvipuistojen kauhutalot ja aavejunat oli myös hauskoja, tai siis onhan ne pahimmat nykyäänkin. Kävimme kerran Gröna Lundissa ja siellä oli sellainen läpi käveltävä kauhujen talo, vähän kyllä nauratti sisään mennessä että on tääkin nyt aikuisena mennä tänne käveleen muiden aikuisten hiplailtavaksi ja hönkäiltäväksi.

Mutta olihan se nyt hauskaa kun joku halloween hyypiö tuli takavasemmalta ja vähän kutitteli sua kainalosta, muutamat naisen kiljaisut vielä päälle nii kylhän siinä vähän sätkähti. Miettikääpä sitä että sekin on jonkun duuni! Joka päivä pukea sama verinen yöpuku päälle, kiljua ja pyöriä pimeässä koko päivä? Mitä ne niinkun juttelee töistään? Miten sun työpäivä meni, pelästykö ihmiset? Ai et nähny mitään koko päivänä? Juu, sama täällä, huomiseen!

En halua olla paikalla kun työntekijä Maija Meikäläinen, kahden lapsen äiti joka tekee tuplavuoroja kauhutalossa aina kun mahdollista sekoaa lopullisesti työhönsä pelottelijana ja lopettaa tuplavuorojen tekemisen lisäksi myös pari asiakasta.

Nyt takapihalle jatkamaan ihon grillausta. Toi näätä nimeltä Yoda veti heti parkkiin tohon arinkoon oven auetessa, se makais tossa niin kauan kun olis pelkkä palanut karvapötkö enää jäljellä, niin hullu auringonpalvoja se on. Tänään loman jälkeinen eka päivä töissäkin meni ihan kivasti, huomenna sitten taas.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille ! ☀

Loppuviikosta hurja tarina aiheeseen liittyen jota et halua missata!

-Johanna-

1
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday