Täydellinen mieli

On varmaan tullut jo selväksi jos olet blogiani aiemmin lukenut että olen kiinnostunut ihmisten mielestä. Se on semmoinen soppa mihin ehdottomasti haluan lusikkani sekoittaa. Miksi ihmiset tekevät eri valintoja?

Ihmisen mielessä on ajatus. Ajatus saattaa olla luikerrellut mieleen jo pienenä lapsena tai vasta aikuisena. Ajatus paisuu ja ihminen ei tiedä mitä sille tehdä. Se haluaa ulos, se haluaa olla fyysisesti läsnä. Ajatuksesta tuleekin teko ja ihminen on ihmeissään. Miksi tein näin? Syyllinen. Me aina etsitään kaikkeen syyllistä mutta mikä on syy? Miksi syyllisestä tulee syyllinen? Mikä saa ajatuksen teoksi ja miksi olen paha tai liian hyvä. Niin paljon kysymyksiä ja niin vähän vastauksia.

Olemme kaikki erilaisia. Oletko ikinä miettinyt kuinka jännää on että kukaan ei oikeasti tiedä ikinä mitä ajattelet? Se jos joku on erikoista että voimme koska vaan valita esittääksemme jotain muuta mitä olemme, voimme olla olevinamme mitä vaan olematta oikeasti yhtään mitään. Meillä on vapaus valehdella tai puhua totta. Se, jos joku tekee meistä ihmisistä epäilyttäviä ja vähän pelottavia. Kukaan ei osaa lukea ajatuksia ja ihminen itse valitsee minkä kuvan antaa ja kenelle.

Esimerkiksi uuteen ihmiseen tutustuminen, se on aina yhtä jännittävä ja kiinnostava prosessi. Toisilla on valokyltti pään päällä jossa lukee pehmeällä fontilla “HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ” kun taas toisilla on sähköä sähisevä ja välkkyvä kyltti jossa kovalla fontilla “ÄLÄ KOSKE, VOI PURRA!” Mitä enemmän ihmisiin tutustuu, sitä enemmän huomaa kuinka ennakkoluulot voivat olla väärässä.

Purevalta näyttävä hirmu onkin vaahtokarkkeja syövä nalle ja helposti lähestyttävältä näyttävä voikin olla töykeä töksäyttelijä ja kylmä kelmi. Onko teille ikinä käynyt niin kun moikkaatte jotain henkilöä joka tulee vastaan vaikka työpaikalla tai rivitalon pihassa ja se tuijottaa takaisin syvälle sieluusi, ei tervehdi eikä hymyile? Tässä tilanteessa nousee aina se kuuluisa kylmähiki pitkin niskaa ja naama punertaa pahemmin kuin naapurin juopolla.

Tekisi vähän mieli kysyä mikä on kun ei voi tervehtiä jos vielä tuijottaa suoraan päin? Katsoisi vaikka edes kännykkää tai kenkiään. Enkä ole todellakaan mikään moro-ahdistelija että olisin käsi pystyssä jo kilometrin päästä vaan ihan normaali tilanne jossa on vaikea olla tervehtimättä.

Vai enkö vain osaa lukea ihmisiä tänä kakka-emojien aikana? Jos tuo tuijotus onkin nykyaikaa ja tarkoittaa sisäistä hymiötä. Ehkä hän nauraa mielessään ja on iloinen, toivottavasti! Mielestäni tästä kaikesta voisimme siis päätellä että nykyaikana on helpompi saada hymiö esimerkiksi watsapissa kun tervehdys kasvotusten.

Ihmiset on todella erilaisia. ”Minä olen rehellinen realisti joka sanoo kaiken aina suoraan!” Kyllä ja silloin itse päätät näin. Päätät antaa sen kuvan itsestäsi ja näyttää vahvan puolesi. Kukaan ei näe itketkö jos olet yksinäinen tai romahdatko kun olet heikko. Epäileekö silti joku rehellisyyttäsi koska olet niin suora? Ihan varmasti.

”Minä olen pelkuri ja en saa mitään aikaiseksi!” Tällaista kuullessaan tuntee aitoutta. Mistä johtuen? Koska asia ei ole positiivinen. Aina kun asiat on huonosti ihmisen rehellisyys on paljon luotettavampaa kuin silloin jos ihmisellä menee hyvin ja hän sanoo sen suoraan. Onko siis väärin olla rehellinen jos asiat ovat liian hyvin?

Normaali ihminen. Kuka sitten on tämä normaali ihminen. Täydellinen yksilö joka ei tee liikaa eikä liian vähän. Kuka sen määrittelee ja onko joku sellainen? Ainahan sanotaan ettei täydellisyyttä ole ja silti sitä tavoitellaan jatkuvasti. Elämmekö maailmassa jossa tavoitellaan mahdotonta ja valehdellaan toisillemme että kaikki on ihan Ok?

Mielestäni psykoterapeutti ammatti on älyttömän mielenkiintoinen. Ei mässäily ongelmilla vaan niiden ratkominen ja jopa toisen elämän muuttaminen kokonaan. Kaikki tietää ettei ole helppoa käsitellä kuolemaa, väkivaltaa, vastoinkäymisiä, elämää. Mitä lähempänä kaiken näät sitä enemmän mieli ottaa vaikutuksia ja ihmettelee miten hitossa tätäkin pitäisi käsitellä.

On ihmisiä ketkä on herkkiä ja itkee kun näkevät kaunista ja puhdasta. On ihmisiä ketkä halaavat ja rakastavat, vihaavat ja tönivät. On ihmisiä ketkä tappavat ja eivätkä tunne mitään. Se, jos joku tekee meistä ihmisistä epäilyttäviä ja vähän pelottavia.

Haluaisinko silti jokaiselta kysyä miksi? Ehdottomasti.

Iso kiitos takaraivo-malleilleni!

Loppuviikosta tarinaa aiheeseen !

3
Jaa:

This Post Has One Comment

  1. Just tää tekee ihmisistä upeita, että jokainen on erilainen ❤️ Vielä kun kaikki tajuaisivat, että kuinka siisti juttu se onkin et ei oo sillee yhteen muottiin istuva.

Vastaa

Close Menu

Black Friday