Viilennyshypnoosi

Viikonloppu oli tapansa mukaan täynnä touhua. Mentiin mökille “saunomaan” ja uimaan. En siis tarkoita oikeaa saunaa, vaan voit istua ihan vaan vaikka laiturin lauteilla ja heittää löylyä järvivedestä tulikuumalle rantakivikolle joka sihisee sata-asteista pintaansa piruillen. Järvessä pulahdettiin enemmän kuin kerran ja vartaita syötiin juuri sopivasti.

Kalalla on jano.
Parastaaaaa!
Mums.

 

Nyt on meinaan kuuma. Saattaa olla vielä ensi viikollakin kuuma. Muistaako kukaan enään miltä tuntuu raapata joka aamu ne jäiset auton ikkunat, miltä lumiauran kolina aamun pikkutunneilla kuulostaa? Käyppä makuulteen siihen rantatuolillesi ja ota hyvä asento. Sulje silmät ja hengitä syvään. Lasken nyt kolmeen ja vaivut syväjäädytettyyn uneen… 1… 2… 3.

Muistele talvea ja sen paukkupakkasia, miltä se sinusta tuntui? Auton ikkunoita raapatessa kun hengitys salpaantuu koleudesta ja sormenpääsi kylmettyvät niin että jopa iPhonesi hylkii sinua ajatellen kuka tämä tuntematon perverssi on joka minua niin hipelöi. Vihdoin saatuasi raapattua ikkunat kiirehdit autoon liukastuen kolme kertaa sanoen samalla häntäluullesi hyvästit. Raahat itsesi pitkin jäistä maata viimeisillä voimilla auton ovelle, lukko on jäätynyt ja et saa ovea auki. Haet lukkosulan sisältä ja kaadut taas matkallasi takaisin autolle ja lukkosula-purkki lentää naapurin auton ikkunaan kuin ohjus rikkoen sen pirstaleiksi. Autonavaimesi lensi samalla roikkumaan viemärikaivon kannen väliin. Katsot avainta ja hän katsoo sinua. Huudat EIIIIIIIII ja avaimenperä vilkkuen irroittaa hän toisen kätensä ja ilkikurisesti samalla huutaa Hyvää Huomentaaaaa!

Elä siinä hetkessä hetki ja hengitä syvään. Tunne se hylätty ja kylmettynyt minäsi ja perkeleen kipeät pakarasi. Kun olen laskenut kolmeen palaa takaisin keskuuteemme viileämpänä kuin koskaan. 1… 2… 3.

Helpottiko? Jos ei, hae vaan lähimmästä kaupasta jätski tai kylmä olut, kyllä se talvi sieltä kohta tulee! En edes pysy enää laskuissa monta jäätelöä olen tämän kesän aikana syönyt. No nyt on perjantai kai sitä yhen jätskin voi. No nyt on maanantai ja pitkä viikko alkamassa kyllä yhden voi. Tämähän on kuin addiktin elämää joka pyörii vaan tötterön ja pallojen pyörteissä. Otatko muovikippoon vai vohveliin? No entiiä, tunge vaikka tohon selluliitin ja jenkkakahvan väliin, kiitos.

Selluliitista puheen ollen, olin viikonloppuna ensimmäistä kertaa isoimmassa painoluokassa kisailemassa. Odotimme koko päivän kisapaikalla makoillen ja hikoillen. Kuumuus vei monista kilpailijoista mehut jo ennen matsien alkuakin mutta hauska ja rento meininki pysyi koko päivän tästä huolimatta. Ensimmäistä kertaa en jännittänyt vaan olin asenteella kävi miten kävi, ei se nii vakavaa ole.

Tämä asenne ehdottomasti jatkossakin mukaan kisapaikalle, sai paljon enemmän irti kaikesta kun ei kokoajan vaan ajattele lopputulosta ja mitä jos, mitä jos ei. Valitettavasti itselleni ei tällä kertaa vastustajien poissaoloista johtuen ollut enempää matseja kuin yksi, siinä vastaan sain todella taitavan mimmin jolta en vähempää odottanutkaan kun hurjaa vastusta ja jouduin taputtamaan jottei viimeisetkin tajunnanrippeeni lähteneet lätkimään.

Tällä helteellä on tullut pohdittua sellaista, että mitä jos sauna ei olisikaan kuuma, jos se olisikin kylmä? Tarinaa aiheesta loppuviikosta.

Tulipallo iski mökkirantaamme illan tullen.

 

Koleaa viikonalkua kaikille!

4
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday