Älä ole tekopyhä. Anna lahjaksi aikaa.

Joulu on monen suomalaisen mielestä vuoden parasta aikaa, enkä itsekään kiellä olevani samaa mieltä. Se mikä mun mielestä on surullista, on ihmisten tekopyhyys. Tällä en viittaa siihen, kuinka  juhlitaan Jeesuksen syntymäpäivää vaikka ei oltaisi hartaasti kristittyjä. Velvollisuudentunnosta ostetaan kasapäin turhaa materiaa ja muka muistetaan tärkeitä ihmisiä kivalla paketilla tai kopioidaan kaikille sama hyvän joulun toivotus tekstiviestillä, niin voi sitten taas tulevan vuoden loistaa poissaolollaan. Se, jos joku, on tekopyhää..

Me ei ostettu tänä vuonna kenellekään mitään. Ei edes omille lapsille. Lahjat tai varsinkaan niiden määrä ei ole se mitä joulusta haluan lapsilleni opettaa, vaikka kyllä se joulupukki meidänkin luona aattona käy. Jada toivoi joulupukilta ainoastaan Frozen-kengät, suklaata ja muumikeksejä. Uskoisin, että mieluisin lahja noista on se suklaapatukka, kuten viime vuonnakin. Lapsi ei opi turhaan materialismiin jos ei aikuiset siihen opeta. Joulu on lasten juhla ja lasten ilo on ihanaa, mutta se lahjojen vertailu, laskeminen ja turhamaisuus ei. Mun mielestä ei ole hienoa katsoa kuinka lapset saa säkkikaupalla paketteja, laskee ne ja vielä vertailee keskenään kuka sai niitä eniten tai kenen lahja oli paras. Mun mielestä se on jopa vähän kipeetä. En tarkoita etteikö lahjoja saisi antaa, mutta voisiko sen tehdä järkevästi? Eikö voisi antaa lahjaksi aikaa tai edes jotakin oikeasti tarpeellista? Moni ostaa lahjoja ihan vain ostamisen ja antamisen ilosta, mutta lopulta se paketin sisältö jää vain pyörimään tarpeettomana kaappeihin, kun ei kehdata heittää poiskaan.

Me olemme mun sisarusten kanssa jo aikaa sitten sovittu, ettei aikuisille osteta mitään. Ei myöskään Villen kanssa osteta toisillemme mitään. Huomioidaan ja muistetaan toisiamme ihan tarpeeksi vuoden aikana muutenkin. Omille lapsille ei osteta sen takia, että paketteja tulee sukulaisilta ja kummeilta jo ihan tarpeeksi. Olen tyytyväinen siihen, että tänä vuonna kaikki saadut paketit mahtui kahteen pieneen paperikassiin. En tarkoita etteikö oltaisi kiitollisia siitä jos lapsia halutaan muistaa ja ilahduttaa. Toivon vain, että se tehdään järkevästi. Esimerkiksi kirjat, pelit, vaatteet, askartelutarvikkeet ym. on aina tarpeellisia ja tulee käyttöön. Lelutkin toki on kivoja, mutta jokainen tietää ettei lapsi leiki uudella lelulla kuin hetken, jonka jälkeen se päätyy lelulaatikkoon ja lopulta unohtuu sinne..

Yhteinen aika, aito läsnäolo ja muistot on mun mielestä kauneinta mitä voi toiselle antaa. Ne on jotain millä on oikeasti merkitystä. Mä toivon, että ihmiset tajuaisi tämän ja keskittyisi siihen mikä oikeasti elämässä on tärkeää.. Väitän että ihan jokaiselta löytyy elämästä joku sellainen tyyppi, jolta kaipaisi vain ja ainoastaan sitä yhteistä aikaa. Meillä ainakin on valitettavasti useampikin sellainen ihminen lähipiirissä, joita tekisi mieli pyytää tunkemaan se lahja jonnekin missä ei aurinko paista ja antamaan ennemmin lahjaksi aikaansa. Kaikella rakkaudella.

Ymmärrän lahjahössötyksen esimerkiksi sellaisissa perheissä, joissa ollaan ympäri vuoden muutenkin tiiviisti tekemisissä keskenään. Annetaan muutenkin toisilleen paljon aikaa ja ollaan arjessa aidosti läsnä. Meillä itsellä kuitenkin on niin hektinen arki, että olisi ihan hävettänyt antaa lahjaksikin pelkkää materiaa. Aikaa ei ole koskaan liikaa, jotenka haluttiin antaa kummilapsille sekä sisarusten lapsille tänä vuonna aineettomia lahjoja. Halutaan antaa jotain merkityksellistä ja luoda niitä yhteisiä muistoja, sekä tietysti opettaa mikä elämässä on tärkeää. Ei haluta olla niitä jolta saa kivan lahjan, mutta jotka ei koskaan käy kylässä. Nähdään toisiamme muutenkin jo ihan liian harvoin. Voi toki tulla se vaihe kun meidän lahjat on ihan tylsiä, mutta epäilen. Itseasiassa yksi lähipiirin lapsista oli jo toivonut, että saisi tänäkin vuonna meiltä lahjaksi yhteistä tekemistä. Se lämmittää mieltä. Tulee tunne, että ollaan tehty jotain oikein ja jätetty jälkemme sinne muistoihin juuri oikealla tavalla.

Päiväkodin hoitajat oli ainoita joille ostettiin jotain pientä. He kuitenkin viettää meidän lasten kanssa eniten aikaa, joten ovat kiitoksen lisäksi pienen muistamisenkin ansainneet.

 

Rakastan joulun tunnelmaa,  yhdessäoloa ja sitä kun edes kerran vuodessa maltetaan hetkeksi pysähtyä ja olla vain. On ihanaa ripotella pientä taianomaisuutta omien lasten lapsuuteen ja seurata sitä iloa ja jännitystä. On ihanaa matkustaa lappiin ja nähdä sukulaisia, täällä on hyvä olla. Saa pohtia syntyjä syviä, olla lähellä ja painaa yhteiset hetket tiukasti muistoihin. Toivoisin, että ihan jokainen opettelisi olemaan enemmän läsnä ja antamaan enemmän aineettomia lahjoja. Jättäkää aattona se hyvän joulun toivotus lähettämättä, jos ette muutenkaan pidä yhteyttä ja antakaa pakettien lisäksi toisillenne myös aikaa. Joulu on vain kerran vuodessa ja aikaa ei ole koskaan tarpeeksi. Muistakaa elää hetkessä ja olla ensi vuonna enemmän aidosti läsnä. Unohtakaa turhat kiireet ja murheet, ne kuuluu elämään eikä lopu koskaan täysin. Toivottavasti en ollut liian synkkä koska se ei ollut tarkoitus, halusin vain antaa ajateltavaa. Ihanaa joulun aikaa kaikille!<3

Muista halit lapsille, lakaise huolet, lämmitä sydän, sytytä ilo ja nauti rakkaista!

3
Jaa:

This Post Has One Comment

  1. Heiii mitä kuuluu? 🙂

Vastaa

Close Menu

Black Friday