Ihana, kamala, ADHD

ADHD se lääkefirmojen keksimä feikkisairaus?
Kuviteltu juttu, jolla puolustellaan huonokäytöksistä lasta ja jolla aikuiset selittelevät impulsiivisuuttaan. Harmi vain, että se ihan oikeasti on olemassa. Hyvin usein se on myös todella paskaa varsinkin sille, jolla se on. Kyseessä ei ole silti missään nimessä pelkästään huono ominaisuus (tietäjät tietää.) 

“Moni ymmärtää väärin sen mistä tässä on kyse. Paljon riippuu ihmisestä, siitä miten on oppinut elämään asian kanssa ja monesta muustakin tekijästä. Kaikilla ADHD ei ole samanlaista.”

“ADHD-oireisella aikuisella on usein vahvuuksia, jotka moni muukin haluaisi itselleen.”

Kuvahaun tulos haulle walt disney quotes
Tiesitkö, että esimerkiksi Walt Disneyllä ja Einsteinillä oli ADHD? 😉

 

Kuten omassa tapauksessani, ADHD diagnosoidaan yleensä jo varhaislapsuudessa/nuoruudessa. Kuitenkin yhä useammin diagnoosia lähtevät hakemaan aikuiset. Toivossa, että ymmärrettäisiin ja hyväksyttäisiin itsensä paremmin. Miksi sitten tarvitaan diagnoosi sille millainen on? Koska se on iso helpotus! Tulee ehkä jopa ensimmäistä kertaa tunne, että minussa ei olekaan mitään vikaa. Kun on ADHD, elää lapsesta asti huonon itsetunnon varjostamana. Tunteessa, että on aina muiden lasten, mutta myös aikuisten mielestä vitun ärsyttävä. Saa, ja myös ottaa aina kaikesta syyt niskoilleen. Olethan vain niin paska, ja sinua syytetään kuitenkin. Niin kuin aina. Turhaudut ja ahdistut, kun kysytään miksi et osaa käyttäytyä ja pitää suutasi kiinni, kun et itsekään tiedä. Aika rajua, mutta näin se on. Huonot fiilikset omasta itsestä ei juuri muutu aikuisenakaan, joka onkin varmasti yksi selitys sille miksi moni aikuinen hakee apua masennukseen, vaikka taustalla onkin oikeasti hoitamaton ADHD.

“Yksi asia mikä yhdistyy aikuisilla ja lapsilla, on helvetin surkea itsetunto. Täydellisyyden vaatiminen, josta seuraa epäonnistumisen tunne, koska mitään ei nähdä täydellisenä. Erittäin huono pettymyksien tunteiden kestäminen.”

“Jos jotain osaa sen osaa hiton hyvin. Hyväksyy ja tiedostaa sen, mutta silti vähättelee itseään, eikä osaa reagoida positiiviseen palautteeseen. -Minä en ole hyvä, voisin olla parempikin-“

Kyselin parissa facebook-ryhmässä, millaisen ihmisen sana ADHD tuo ensimmäisenä mieleen? Vastaukset olivat juuri sellaisia, kuin arvelinkin niiden olevan. Ylivilkas, ärsyttävä, ei pysy hetkeäkään paikallaan, ei pysty keskittymään mihinkään, ei kuuntele. Moni myös mielsi tämän enemmänkin lasten sairaudeksi, vaikka ADHD ei katoa mihinkään aikuisena. Oireet vain muuttavat muotoaan, joitain voi jäädä kokonaan pois tai tulla jotakin uutta tilalle. Jokaisen olisi hyvä muistaa, ettei ADHD aina ole ylivilkkautta, eikä ylivilkas ihminen aina ole ADHD. 

Lapsena olin varmasti suurilta osin noita aiemmin kuvailtuja asioita. Nyt kun olen aikuinen, äiti ja vaimo, niin oikeastaan kaikki ylimääräinen hälinä/meteli joko ahdistaa, tai ärsyttää. Päässä on jatkuvasti ylikuormittunut olo kun jo kaiken ympärillä olevan hälinän lisäksi, oma pää ei hiljene koskaan. On kuvailtu pään olevan kuin huone, jossa on 100 televisiota ja kaikissa eri kanava auki. Ajatuksia on miljoona, eikä yhdestä ehdi saamaan kiinni kun toinen tulee jo tilalle. Yritä siinä nyt sitten keskittyä.

Kuvahaun tulos haulle adhd quotes

Keskustellessa turhauttaa, kun tuntee itsensä ihan idiootiksi. Näkee kyllä kuinka toisen suu liikkuu, mutta silti on ihan kujalla aiheesta. Vaikea sisäistää mitään, kun keskustelu sekoittuu siihen karuselliin mikä omassa päässä pyörii koko ajan. Ei muista mitään ja on aina myöhässä joka paikasta. On päivänselvää, että myöhästely on epäkunnioittavaa ja ärsyttävää. Pahinta se kuitenkin on itselle ja on väsyttävää kuulla siitä kuittailua joka kerta.

Myöhästyn melkein poikkeuksetta aina. Vaikka kuinka olisin laittanut kaiken valmiiksi ja vaikka alkaisin tehdä lähtöä kolme tuntia aikaisemmin. Esimerkiksi: aamuisin voin laittaa aamupalan lapsille ja lounaan tekeytymään uuniin. Sitten nopeasti pyykit ja koiralle ruoka. Puen lapset, vien ne autoon ja käytän koiran tarpeillaan. Kun lapset on jo autossa, muistan etten laittanutkaan niitä pyykkejä. Korjaan asian ja pääsen takaisin autoon, jolloin muistan sen nyt jo melkein palaneen lounaan. Kun sitten vihdoin ja viimein lopulta pääsen lähtemään, tulee mieleen ettei se koira saanutkaan sitä ruokaa. Perillä määränpäässä huomaan vielä, että toiselta lapselta puuttuu kengät, koska ne jäivät eteiseen. (Kannan usein nuoremman lapsen autoon ilman kenkiä, eikä ole ihan yksi tai kaksi kertaa, kun ne oikeasti on unohtunut sinne kotiin…)

Mitä keskittymiseen tulee, niin en koe etten pystyisi siihen. En pysty sisäistämään asiaa jos ei kiinnosta tarpeeksi tai sitten ympärillä tapahtuu liikaa asioita samaan aikaan. Tarvitsen mielellään täyden hiljaisuuden tai vähintään korvatulpat. Tämä näkyy selkeästi esim. parisuhteessa, jos ollaan vaikka lähdössä johonkin. Yritän meikata samalla kun Ville pyörii kämppää ympäri. Kaikki kolistelee, höpöttää ja kyselee jatkuvasti milloin mitäkin. Lapset leikkii, koira ravaa ja mies huokailee kun kestää. Lopulta omat pasmat menee ihan sekaisin. Hermot palaa sataan kertaan, enkä meinaa saada itseäni enää millään valmiiksi. Kädet alkaa täristä ja tulee tuskanhiki. Onneksi nykyään Ville ymmärtää vetäytyä lasten kanssa syrjemmälle, niin päästään lähtemään ilman sen suurempaa välikohtausta.

“Kun rupeaa johonkin mielekkääseen hommaan, koko adhd kääntyykin toisinpäin. Asiaan uppoaa täysin ja vie sen kunnolla loppuun saakka.”

Olenko vielä aikuisena ylivilkas, tai ylipirteä? Sanoisin että en. Pahin levottomuus ei näy muille, vaan on oman pään sisällä.
Puhun kyllä paljon ja keskeytän niin usein, että moni varmasti luulee etten kuuntele koskaan. Puheliaisuus on tottakai muutenkin osa omaa persoonaa. Koen epämukavaksi ja ahdistavaksi jos ihmiset eivät keskustele keskenään.
Impulsiivisuus, tunne- ja aistiyliherkkyys, univaikeudet sekä itsetunto-ongelmat on ehkä omalla kohdalla niitä, jotka elämää eniten häiritsee. Ne on myös ne asiat, jotka eniten vaikuttaa ihmisiin joiden kanssa jaan yhteisen arjen. Eli mies ja lapset. Tiedän etten ole maailman helpoin kumppani, enkä aina se helpoin äitikään. Nämä kaksi asiaa on tärkeimmät syyt sille, miksi tätä aihetta pyörittelen ja pohdin. Millainen vaimo ja äiti olisin ilman diagnoosia? Väitän että olisin huonompi, vaikka elämä mun kanssa ja mulle itselle olisikin ehkä helpompaa.

“Adhd tuo haasteita parisuhteeseen. Tutkimusten mukaan, oireisilla on muuhun väestöön verrattuna jopa kolme kertaa suurempi riski eroihin.”

Tämä pitää varmasti paikkansa. Väitän impulsiivisuuden olevan tähän isoin syy, koska tunteiden ilmaisu on hyvin ylikorostunutta. Kaikki koetaan vahvasti ääripäästä toiseen, ilman välimuotoja. Hermot voi mennä todella helposti ja suoraan sinne ääripäähän. Onnea on kumppani, joka poikkeuksetta aina lopuksi naureskelee kuinka arki ei ainakaan ole tylsää.. Kaikista kuormittavimmaksi koen aistiyliherkkyyden. Ihan pienimmätkin äänet kuulee älyttömän hyvin ja useimmiten ihan normaalit ja mitättömätkin äänet triggeröi. Keskittyminen herpaantuu kaikesta muusta täysin ja alkaa ärsyttää hallitsemattomasti. Joskus pelkkä paperin rapina tai hengitys voi kuulostaa siltä, kuin porattaisiin asfalttia korvan vieressä. Aistiyliherkkyys ei ole keksittyä, eikä esimerkiksi äänten kuuleminen ainoastaan vain ärsytä. Se on selittämätöntä vitutusta, joka tuntuu joskus ihan fyysisenä kipuna. Korvatulpat on arjessa ihan ehdottomat. Viihdyn myös parhaiten hämärässä, jonka takia meillä on useasti vain verhot auki ja lamput kiinni. Liika kirkkaus tai liian kellertävä valo ottaa päähän ja triggeröi heti. Samoin alkaa hermostuttaa heti jos koti on sekaisin. Ehkä jo se oma pää on niin sekaisin, että tarvitsisi mahdollisimman selkeän ja vähä-ärsykkeisen ympäristön.

Kuvahaun tulos haulle adhd quotes

Lisäksi olen todella syvällinen ja todella herkkä. Aistin tunnetiloja äärettömän helposti, enkä aina tiedä onko se hyvä vai huono asia. Tämä piirre ärsyttää varmasti myös parisuhteessa, koska huomaan kaiken, enkä osaa antaa olla. Turhaudun helposti jos ei toinen lue mua yhtä hyvin, koska mulle se on niin itsestäänselvyys. Oma mieliala ja käytös muovautuu tahtomattakin sen mukaan, millaisen fiiliksen toisesta ihmisestä peilaan. Monesti kuulee kuinka “yrittää aina miellyttää muita”, vaikka todellisuudessa kyse ei ole siitä. Tiedostamattaan vaan helposti muovaantuu eri tilanteiden ja asenteiden kautta.

Toivottavasti postaus herättelee, ja avartaa edes yhden ihmisen ajatusmaailmaa. 
Ps. Kiitos Ville kun jaksat, oot mahtava!<3

Aiheesta riittäisi kerrottavaa varmaan kokonaisen kirjan verran, joten yritin kertoa vain mahdollisimman paljon omia fiiliksiäni. Lainauksissa käytin myös muiden ihmisten kommentteja. Jos kuitenkin varsinainen fakta jäi kiinnostamaan enemmän, niin alla on muutama hyvä tietopaketti. 🙂

 

http://www.adhd-liitto.fi/adhd-perustietoa

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00353

http://www.adhd-tietoa.fi/mikae-adhd-on/oireet/

https://adhdtutuksi.fi/mika-on-adhd/adhd-aikuisella/

http://kutri.net/blog/2016/08/adhdn-7-eri-tyyppia/

– Jonna –

 

 

 

 

 

 

1
Jaa:

This Post Has 11 Comments

  1. Avatar

    Kiitos! Kyyneleet valuu ja koitan itkeä hiljaa ettei perhe herää. Feel U! Mun sisälle sattuu kun tiedän että joku muukin elää pään sisäistä kakofonista yliherkkää helvettiä, hyvistäkin piirteistä huolimatta.

    1. Avatar

      kiitos itselles kun jaksoit lukea❤️
      Yliherkkä helvetti oli aika hyvä vertaus! Sitä se tosiaan on. Mutta onneks näiden kans ei oo yksin vaan aina löytyy joku joka pystyy samaistumaan!

  2. Avatar

    Osaatpa sä kirjottaa hyvin. Mä rupesin tässä diagnosoimaan ittelleni adhd:ta. Mut ehkä se olis lapsuudessa huomattu, ehkä mä oon vaan muuten päästäni pipi valoista ärsyyntyvä, tuoksuista huumaantuva ja kaikesta itkevä keskittymiskyvytön idiootti. Ollaan muuten oltu koulussa samaan aikaan enkä olis ikänään osannu aatella et sulla mitään ongelmia on.

    1. Avatar

      Kiitos!❤️ Adhd:hen liittyy tosi vahvasti mys nää kaikki aistiyliherkkyydet, toisilla ne on tosi häiritseviä, toisia ei välttämättä häiritse ollenkaan. Ja tosiaan moni hakeutuu johki avun piiriin ihan vääristä syistä, ja pohjalla onkin ollut tää adhd. Aikuiset on voinu olla esim monissa työpaikoissa/jopa menettää niitä, parisuhteet voi kärsiä, ystävyyssuhteet voi kärsiä ja ihan siis nuorena just toi koulunkäynti.

      Mitä koulua me ollaan käyty samaan aikaan?? hassu ajatella ettet oo huomannu mitää mussa koska just esim. koulunkäyntii tää on häirinnyt paljon ja varsinki nuorempana tää kyllä näy mun käytöksessäkin vahvemmin.?
      Voit laittaa facessakin viestiä ja jos et pysty ni spostilla et kuka oot ni mä laitan sulle, jos haluut tästä jutella enemmänki! 🙂

  3. Avatar

    Ollaan oltu siis Karkussa samaan aikaan, Sote10C:llä. Minna täällä siis.:D Ehkä mä en sit niin keskittyny koulussa sun olemukseen, mut jotenki suostu huoku semmonen et sulla menee hyvin.:D

    1. Avatar

      Moi minna!? Joo, eihän adhd mitenkään ulospäin välttämättä näykkään, tai jos näkyy niin harva sitä huomaa. Ja hyvin mulla menikin, ja menee edelleen adhd:sta huolimatta, ei se siihen vaikuta..?

      1. Avatar

        Jotenki vaan hassua, kun työn kautta nähny vaan niitä tapauksia jotka kiipeilee seinillä ja pitää jotai älämölyä kokoajan.:D Siks tää kirjotus pisti niin miettiin. Mut kiva kuulla et sulla menee hyvin!:)

        1. Avatar

          Ootko päiväkodissa töissä? 😉

          1. Avatar

            Eheen, olin töissä autistien nuorten ja lasten paris. Olihan niillä sit tietty muitakin käytökseen vaikuttavia ongelmia kun adhd.:D

  4. Avatar

    Todella hyvä teksti! Ihan ku omaa kirjotusta olis lukenu, kuulosti niin tutulta joka kohta! ?

    1. Avatar

      Kiitos! Kiva kuulla!??❤️

Vastaa

Close Menu

Black Friday