Filippiineillä muutama peso taskussa

Tässä sitä maataan VIP minivanissa kirjoittamassa tätä tarinaa.. Kuinka tänne jouduttiin. Toiset voisi sanoa päästiin, mut meille tää oli enemmänkin pakko, koska tää todellakaan ei ole ilmaista. Kuinka Filippiineille eksyttiin ja jouduttiin tilanteeseen "NO MONEY!" Mutta tällä retkellä ollaan saatu oikeasti realistista materiaalia hintaeroista järjestetystä ja omatoimisesta matkasta. Taas opittiin jotain.

Matka alkoi siis Bangkokista, kun kysyin tuolta rakkaalta miesystävältäni, että onhan rahat mukana. Meillä oli tarkoitus ottaa siis Thaimaan batheja, Singaporen dollareita ja euroja, joita sitten vaihdetaan Filippiinien pesoiksi. Eli yritetään välttää rahan nostamista seinästä, koska siitä joutuu aina maksamaan extraa pankille. Samppa sitten vastasi, että juu on hänellä rahat mukana ja taxissa kentälle varmistin vielä raha tilanteen. Vastaukseksi sain, että on batheja ja dollareita. Mutta missä eurot? ”En kuulemma sanonut erikseen, että pitää ottaa myös euroja mukaan.” Joten päätettiin sitten, että nostetaan Filippiineiltä, koska ollaan jo sen verran kaukana kotoa.

Lentomatka meni oikein kivasti, paitsi multa vietiin kaikki 100% kookosöljyt, koska ne oli 20ml liian isoissa purkeissa. Ja sitten se nainen vielä heitti ne mun silmien edessä ROSKIIN! Järkytyin pahasti, onneksi en ollutkaan maksanut niistä kuin mansikoita. Siinä samassa meni myös ainoat aurinkovoiteet, koska olin sekoittanut kookosöljyyn myös suojakertoimista öljyä. 

Filippiinien päässä vaihdettiin sitten ne rahat lentokentällä ja päätettiin olla nostamatta sieltä, koska kurssi on yleensä kentällä hieman heikompi kuin muualla. Infopisteessä oli mukava nainen, joka kirjoitti meille reppureissareille halvimman reitin kohti Mindoron saarta. Päästiin saarelle ilman ongelmia ja löydettiin edullinen majoitus yhden tarjoilijan avulla. Paikka oli täydellinen hintaansa nähden. Kelatkaa, meillä oli ilmastointikin ja normaali vessa, eli kerrassaan bueno!

Seuraavana päivänä alettiin laskemaan rahoja ja meillä oli 27€ edestä pesoja. Ja yksi yö maksoi meille 27€. Eli nyt sitä rahaa on saatava sieltä seinästä ulos, että voidaan maksaa seuraavat yöt, koska kortti ei tällaisessa paikassa käy. No ei meillä nyt kuitenkaan niin kova kiire ollut, koska aikaa oli 2 päivää nostaa rahaa, joten mentiin vie rauhassa syömään auringonoton jälkeen. Jossa muuten molemmat palettiin punaiseksi kuin katkaravut huomaamattamme, koska joku oli vienyt meidän aurinkosuojat, eikä ollut rahaa ostaa aurinkorasvaa.

Ravintolassa istuessamme, saimme helmikorukauppiaan seuraamme, jolta päätimme ostaa helmet. Lähdettiin sitten nostamaan sitä rahaa sieltä seinästä, koska eihän meillä ollut varaa ostaa niitä käteisellä. Ensimmäisenä ongelmana tuli sitten se, että rannan ainoa ATM ei hyväksynyt kansainvälisiä kortteja, eikä ole kuulemma kuukauteen hyväksynyt. Eli emme saanut rahaa. Päätettiin sitten vuokrata skootteri ja lähteä ajelemaan ympäri saarta ja samalla haetaan rahaa seuraavasta kylästä tai saaren pääkylästä. Pikku ongelma tuli sitten vastaan ja myöskään siellä ei mikään automaateista hyväksynyt korttejamme. Ja oikeastaan yksi niistä imaisi ainoa luottokorttimme vielä sisäänsä. Josta pasmat meni ihan sekaisin ja aseistettu vartija sanoi vielä, että tulkaa huomenna hakemaan kun kello on jo 16.05 ja pankki meni kiinni 16.00.. Yritin selittää, että meillä ei ole varaa tulla huomenna tänne enää. Luojankiitos, oven takaa kurkisti toinen vartija kysellen passia ja onneksi se oli kerrankin mukana. Saimme siis kortin, jota naisvirkailija päätti sitten tulla vielä kokeilemaan itse, ja seinä vei siis mun kortin kolmesti. Voitte uskoa, kuinka paljon pelotti laittaa sitä korttia enää yhtään mihinkään sisälle, koska pankit olivat menneet jo kiinni ja en enää pääsisi paikan päälle kuin kävelemällä ja matkaa riitti apostolin kyydillä ainakin 2h vuoristoreittiä.

Skootterireissun jälkeen palautettiin skopa ja ne vielä vaativat 100 pesoa käytetyistä bensoista, joka tarkoitti, että meillä jäi lompakkoon euroina n.4 euroa. 

Siinä me sitten istuttiin rannalla miettien, että mitä hittoa me tehdään, koska missään ei toiminut A) ATM ja b) netti. Mietittiin jo vaihtoehtoa myydä toi kamera pilkkahinnalla tai vaihtaa kamera lautta-bussi lippuihin, että päästäisiin edes pois saarelta.

Kysyttiin kaikista paikoista, että toimisiko mahdollisesti luottokortti ja voisimmeko ”ostaa” pesoja, mutta ei käynyt, eikä millään sopinut "ostaa" pesoja. Sitten ei muuta kuin häntä koipien väliin ja ilmoittamaan nolona yöpaikkaamme, että emme voikaa jäädä pidemmäksi aikaa yöpymään, koska meillä ei ole rahaa. Vaikka juuri ilmoitettiin sille ihanalle miehelle, että jäädään vielä muutamaksi yöksi. Ja samoin korukauppiaalle, että emme saa mistään rahaa. Arvatkaa vaan miltä näyttää, kun kaksi valkonaamaa menee selittämään kielimuurien kanssa, että meillä ei ole rahaa?! Ollaan lomalla, mutta ei ole rahaa, ok… Hävetti silleen sopivasti.

Ainoa paikka, jossa toimi meidän muoviläpyskä ja pystyivät järjestämään saarelta kaiken, oli Marco Vincentin hotelli. Joten siellä me sitten istuttiin hemmetin kalliissa hotellissa ja loppujen lopuksi matkustettiin heidän järjestämällä kyydillä pois saarelta VIP minivanissa. Hieman nakersi mennä sen hintaisella kuljetuksella, kun tiesi todellisuudessa millä hinnalla noi kyydit sai. Eli takkiin tuli ja komeasti tämän pienen virheen takia. Alkoi olemaan kyllä hieman orpo olo ilman rahaa.

Mitä tästä opittiin? 1) älä lähde ilman käteistä rahaa reissuun, 2) älä luota siihen, että mikään toimii (ATM, Wifi).

Tässä hieman hintafaktoja.

Omatoiminen vs. järjestetty kyyti (Mindoro-lentokenttä)

Omatoiminen kyyti per henkilö:

-          lentokentältä jeepneyllä LRT:lle 8PHP

-          LRT Bussiasemalle 15PHP

-          Bussi lautalle 167PHP

-          lautta saarelle 275PHP

-          YHTEENSÄ : 465PHP = 8,5€

Järjestetty kyyti per henkilö

-          lautta saarelta 500PHP

-          VIP bussi suoraan lentokentälle 1250PHP

-          YHTEENSÄ : 1750PHP = 31€

Lisäksi yöpymisessä otettiin yöltä takkiin n.75€ yö. Siitä sitten miettimään, että miten meni noin omasta mielestä… Yhden pikku virheen takia. Kuitenkin reissusta löytyi myös paljon hyvää. Siitä oma päivitys ja saatte lukea myös silmiä avaavasta Manilasta myös.

-K