Millä hiton rahalla toi matkustaa?

Toiset ihmettelevät ääneen ja kysyvät suoraan, toiset keksivät selityksen ja pitävät sen itsellään tai pohtivat niitä ääneen tietämättäni. Mutta moni varmasti pohtii, että miten hemmetissä on varaa matkustaa näin, vaikka on vielä opiskelija. Ei en ole rikas, en ole kultalusikka perseessä syntynyt, enkä saa rahaa vanhemmiltani, enkä ole voittanut lotossa.

Matkustaminen on mulle yksi tärkeimmistä asioista. Se antaa mulle virtaa ja energiaa, että tiedän pääseväni jonnekin uuteen ja erilaiseen paikkaan tutkimaan ja näkemään maailmaa. Ja se mitä se antaa, kun olen reissussa, on sanoinkuvaamatonta. Kaikki se elämänoppi mitä näkee, oppii ja kokee toisista kulttuureista, on korvaamatonta. Ei kaikki tykkää, mutta minä tykkään. Enkä vain tykkää, vaan rakastan matkustamista ja oppimista. Jos rahani hukkuu matkalippuihin ja elämänkokemuksiin, niin ei harmita sitten yhtään. Mihin mä sitä rahaa säästän, jos en unelmiini? Hautaanko? Kerran me vain täällä eletään!

Kuva on otettu Sri Lankasta ja mielestäni se kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, siitä mitä voi oppia pelkästään näkemällä.

Kuva on otettu Sri Lankasta ja mielestäni se kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, siitä mitä voi oppia pelkästään näkemällä.

Mut on kasvatettu rahan kanssa niin, että jos jotain haluaa tehdä mihin tarvitsee rahaa, on se raha tehtävä itse. Perseaukisena ei matkusteta, eikä rahaa pyydetä muilta reissaamiseen, sanoo isä.

Rahaa saa kyllä säästettyä, jos niin päättää ja tahtoo. Ja jokainenhan sen itse päättää mihin sitä laittaa ja kuinka paljon. Ostaako aina kalleimpia tuotteita ruokakaupasta vai vertaileeko hintoja ja tuoteselostuksia, valmistajia. Tarvitseeko se upouusi 100€ laukku ostaa sieltä Stokkalta just nyt, vai pitäsikö kurkata ensin myiskö joku sitä tai vastaavaa kirppiksellä tai vaikka jopa Tori.fissä, tai kurkata olisiko sinne kaapinpohjalle jäänyt joku pölyttymään. Pitääkö sille äidin/isin uudelle pikku pullalle ostaa joka vuodenpäivälle seitsemät eri vaatteet ja vaihtaa niitä kuin nukelle vaatteita. Tämä on valintojen maailma.

Ennen esimerkiksi tätä puolen vuoden reissua kävin koulussa, reenasin ja tein 4-5 eri työtä samaan aikaan. Säästin joka ikisen ylimääräisen pennin hyrrän säästöpossuuni, jota btw kutsuin Maunoksi. Ja Maunoahan piti ruokkia sopivin väliajoin. Heitin Maunoon kaikki kolikot lompakostani, jos niitä sinne tuli. Enkä ole ottanut Kelan tukia opiskeluni ohessa, jotta olen voinut paiskia töitä niska limassa pitkiä päiviä ja ansaita rahaa. Elikkä säästin tätä reissua varten mahdollisimman paljon. Ostin sitä ruokaa mitä söin ja pyrin siihen, ettei mitään tarvitse heittää roskiin. Shoppailin kirppikseltä, jos tarvitsin jotain. Ja myin kirppiksellä tavaroitani, mille ei enää käyttöä löytynyt. Keksin säästökeinoja ja säästin.

Tiesin jo ennen kuin hain opiskelemaan, että haluan lähteä vaihtoon ulkomaille. Pyrin siihen, että jos otan Kelalta tai valtion tarjoamia tukia niin otan niitä tällöin. Sain siis koulultani apurahaa, joka on 200€/kk vaihdon ajan, koska olen Euroopan ulkopuolella. Lisäksi saan Kelalta kerran kuussa n.500€/kk korotettua opintotukea ja otin varmuuden vuoksi opintolainasta osan matkaan mukaan hädän varalta. Elikkä jo pelkästään koululta ja valiolta tukia ja (lainaa) minulla on ollut käytössä n.1000€ kuukaudessa ja tähän lisäksi säästöni.

Olen keskustellut muiden vaihto-oppilaiden kanssa, niin mikään muu näistä valtiosta, mistä on nyt tänne eksynyt opiskelijoita, ei tarjoa tuollaista rahallista apua. Joten olen kyllä oppinut olemaan kiitollinen tästä avusta. Tietenkin, loppu vuonna minun tulee seurata tarkasti tienaamistani, etteivät rajat pauku yli ja Kela lähetä muistokirjettä postiini. Tai sitten vain palauttelen tukia, enkä laita Facebookiin raivoviestiä, kuinka perseestä Kela taas on, kun tuli 2000€ lasku postiin, koska en viitsinyt seurata tulojani.

Ennen matkojani teen suoraan sanoen todella suuren työn tutkiessa paikkaa. Lueskelen blogeja, reissukirjoituksia, mielipiteitä yms. mitä vain ikinä löydän paikasta, jonne on tarkoitus mennä. Otan selvää erikoisista ja kiinnostavista kohteista, jotka ei välttämättä kuulu joka turistin polulle tai vaikka kuuluisikin. Tämä työ tuo viisautta lisää ja tämä viisaus korvataan rahassa. Koska lähes jokaisessa maassa missä tunnetaan tinkiminen, yritetään turistia huijata. Siksi on järkevä olla perillä edes hieman hintatasoista, etäisyyksistä, julkisista yms. Mutta tämäkin on mielipideasia. Jos kiinnostaa vain perus pakettimatka ja makoilla altaan vierellä turvallisesti, niin eihän sillä silloin ole väliä. Myös lentolippuja pystyy etsimään, tutkimaan ja vertailemaan. Yritän aina etsiä mahdollisimman edullisen matkan. Kyllä niillä muillakin lentoyhtiöillä voi lentää, kuin Finnairilla.

Esimerkiksi: Malediiveille lennot yhden vaihdon kautta ovat n. 700€ ylöspäin suunta. Ja edullisimpana olen nähnyt Thaimaahan lennon 179€ suunta, josta pystyy jatkamaan matkaa Malediiveille n. 100€  edullisimmalla, mihin olen törmännyt. Eli yhteensä n.280€ suunta. Ja tällä säästää noin 400€, joka mielestäni on aika pirun iso raha.

Reissuun on mielestäni niin helppo lähteä, jos saa järjestettyä kotona asiat niin, että se on mahdollista. Kuten itselläni on vielä tilanne, ettei ole esimerkiksi lapsia, niin lähteminen on helpompaa. Ja ajattelenkin sen niin, että kun niitä mukuloita ei vielä ole, niin silloin sitä varsinkin pitää mennä ja nähdä mahdollisimman paljon. Kotona eivät kuitenkaan asiat niinkään muutu mihinkään. Tämän asian esimerkiksi todistaa se, kun olen 4kk kysellyt ystäviltäni, että mitä heille kuuluu. Tyypillisin vastaus tähän on ”ei mitään erikoista, kaikki on samalailla.” Onhan se jännittävää lähteä, varsinkin täysin uuteen paikkaan. Mutta kuitenkin lähes aina pystyy palaamaan kotiin ja tietää, että mikään ei varsinaisesti ole muuttunut.

Minun oli pakko napata tämä salakuva ja nostaa hattua heille. Juuri olin sanonut, kuinka lapset hidastavat menoa, mutta he saivat kyllä käännettyä päätäni hieman toiseen suuntaan! Propsit heille ja näin aijon itsekin tulevaisuudessa.

Minun oli pakko napata tämä salakuva ja nostaa hattua heille. Juuri olin sanonut, kuinka lapset hidastavat menoa, mutta he saivat kyllä käännettyä päätäni hieman toiseen suuntaan! Propsit heille ja näin aijon itsekin tulevaisuudessa.

Matkustamista ei pidä pelätä. Vaikka maailmalla sattuu ja tapahtuu, niin kuuluuhan se Suomikin tähän maailmaan? Ei ole poisluettua, etteikö koti Suomessa ei voisi tapahtua tänä päivänä jotain ihan samanlaista kuin täällä muuallakin.

Matkalle lähteminen ja raha-asiat ovat täysin itsestä kiinni. Tämä on yksi minun unelmistani, joka ei pääty niin pitkään kuin henki minussa pihisee. Toivon, että kerkeän elämässäni näkemään maailmaa mahdollisimman paljon. Toivon, että elän vanhaksi ja voin olla onnellinen kaikesta kokemastani ja näkemästäni. Ja että olen kerennyt näkemään niin paljon kuin suinkaan on mahdollista.

Meidän seuraava matkakohde onkin Filippiinit, jonka jälkeen lennetään Malediiveille, sieltä Sri Lankaan ja Sri Lankasta Pariisin kautta koti Suomeen! Tuskin maltan pysyä housuissani. Myönnän, että pientä ikävääkin löytyy, kun ajattelee kotia.

Olen niin onnellinen!

Jos on unelma, niin toteuta se. Äläkä anna minkään tai kenenkään tulla sen eteen. Ikinä ei tiedä milloin lähtöpassit tulee eteen ja silloin ei enää auta itku markkinoilla, että miksi en vain tehnyt, mennyt tai kokeillut.

-K