Askelia eteenpäin

Pienen tahattoman tauon jälkeen on hyvä palata jälleen kirjoittamisen pariin ja suunnitella askelia eteenpäin. Itseasiassa muutamallakin eri tavalla. Tässä määrätietoisesti rakentaessani paluuta takaisin täyttymykselliseen arkielämään ja otetta jälleen merkityksellisestä “laiffista” kiinni, huomaan painivani aikamoisen ikä- ja identiteettikriisin kanssa. Jopa ihan kunnon stressi, huoli sekä ahdistus nostaa välillä päätään sen vuoksi, että täyttäessäni kahden päivän päästä 34 vuotta, huomaan usein voivottelevani, että minulla ei ole mitään “merkittävää”, mitä näyttää näistä eletyistä vuosistani, saati mitään kristallinkirkasta tavoitetta ja päämäärää tälle jäljellä olevalle maalliselle vaellukselleni, esimerkiksi uran tai oman perheen suhteen.

Hyvästeltyäni pysyvästi ehkä kaksi suurinta minua ihmisenä määritellyttä seikkaa, elämäni ja urani räp-artistina ja muusikkoyrittäjänä sekä tiiviin ja vahvan alkoholinkäyttöni, on niiden jälkeen jäänyt ensikatsomalta syliini pelkkää tarkoituksetonta tyhjyyttä ja ikäänkuin onttoutta. Kuitenkin, kun asiaan hieman paneutuu, ymmärrän murheeni olevan täysin turhia. Urallani musiikin parissa sain aikaiseksi ja saavutin varmasti enemmän, kuin todella monilla muilla on koskaan edes mahdollista ja vaikutin ja kosketin rehellisesti tuhansien ihmisten elämiin. Positiivisesti vaiko negatiivisesti, sillä ei ole merkitystä, tein vaikutuksen ja kosketin silti. Ainakin viihdytin varmasti mieleenpainuvilla tavoilla. Menneet vuodet ovat tuoneet minulle myös paljon ystäviä sekä vahvistanut tietämystäni ja taitamustani monista eri asioista. Itsestäni ihmisenä varsinkin ja todella paljon muustakin. Jos ei muuta, niin kourissani on ainakin erittäin hedelmällinen alusta kasvulle ja kehittymiselle. Ja mitä identiteettikriisiin tulee, lainaanpa tähän hyvää ystävääni, Westworld-sarjan Bernard Lowea:

For the first time, I get to decide who I want to be.

 

Askelia eteenpäin
Suuri ja mahtava Cthulhu. Iä! Iä!

Kuka siis olen?

Tässä työllistymisprosessini, kouluttautumiseni ja urallani uusiin suuntiin suuntautumiseni pyörteissä satuin taannoin tekemään myös erään Extended DISC-henkilöanalyysin. Tämänkaltaisista testeistä voidaan toki olla montaa mieltä, mutta erään rekryprojektin keskellä tuli tällainen tehtyä ja ihmetyksekseni, se olikin tuloksiltaan erittäin tarkasti ja osuvasti juuri minua ihmisenä kuvaava. Yllätys oli suuri, koska väkisinkin aikaisemmissa touhuissani totuin tietynkaltaiseen esittämiseen ja näyttelemiseen. Ihan esiintymismielessä, mutta myös vaikutusta tehdäkseni ja vakuuttaakseni muita ihmisiä ihan normaaleissa sosiaalisissa kanssakäymisissä. Kun olen kaiken shown lopettanut ja ikäänkuin palannut lähemmäksi sitä, kuka todella olen, elämääni on eri tavoin palannut myös todella vanhoja ystäviäni, josta olen tietenkin nauttinut suuresti.

Henkilöanalyysin mukaan olen rauhallinen, tasainen, miellyttävä, helposti lähestyttävä, sosiaalinen, seurallinen, mukautuva, tarkka, järjestelmällinen, vaatimaton, kuunteleva, kiltti ja keskittymiskykyinen. Lopulta hyvin kaukana siitä persoonasta, mitä vuosien varrella opin ja pyrin pitämään pystyssä ja elossa jopa hieman puoliväkisin. Motivaatiotekijöinä analyysi kertoo minun pitävän hyvien ja luotettavien ihmisten kanssa työskentelystä. Haluan selkeät ohjeet työtäni varten ja mahdollisuuden tehdä työni omalla tavallani ja omalla aikataulullani. Pystyn toimimaan sekä ihmisten kanssa että itsenäisesti, joka tapauksessa kuitenkin positiivisessa ympäristössä. Varon ihmisten käskemistä ja usein jopa oman etuni asettamista muiden edelle. En ole myöskään kovin innokas ottamaan asioihin kantaa aivan ensimmäisenä, vaan kuuntelen mielelläni ensiksi, mitä muilla on sanottavana. En pidä ihmisten painostamisesta ja haluankin ennaltaehkäistä turhat vastakkainasettelut mulle tärkeiden ihmisten kanssa.

Minunkaltaisen ihmisen kanssa keskustellessa vastapuoli harvoin menettää malttiaan tai joutuu suuren aggression valtaan. Olen luonteeltani sovitteleva enkä siten kovinkaan helposti päästä keskusteluja karkaamaan hallitsemattomaan tilaan. En ole kuitenkaan mitenkään äärimmäisen innostava, minkä vuoksi mun voi joskus olla vaikea saada ihmisiä innokkaasti mukaan. Tässä kuitenkin auttaa vankka kokemus näyttelemisestä ja esiintymisestä. Osaan puhua julkisesti erittäin hyvin.

Työelämässä toimin parhaiten demokraattisen esimiehen alla. Esimies ei saisi olla liian etäinen, vaan henkilö, jonka luokse voi tuntea voivansa mennä apua tarvittaessa. Esimiehen pitäisi myös kyetä arvostamaan tehtyä työtä, vaikka en itse toitottaisikaan saavutuksiani. Tiedän kyllä, mitä olen saanut aikaan. Esimies ei myöskään saisi ampua yli kehumalla asiasta, jota ei olla tehty. Luottamus esimieheen saattaa muutoin mennä hyvinkin pian.

Mä teen kyllä päätöksiä, mutta useimmiten omassa aikataulussani ja omalla tavallani. Spontaanit, äkkinäiset ja yllättävät päätökset eivät kuulu valikoimiini. Teen harkittuja, ihmiset huomioon ottavia, perinteisiä ja annetuissa ohjeissa pysyviä tunnollisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä, joihin jokainen työyhteisön jäsen on saanut tutustua jo ennen varsinaista päätöstilannetta.

Luontainen ryhmäroolini: varmistaja

Varmistaja on perusteellinen ja rauhallinen omaan työhönsä keskittyjä. Hän ei välitä häiritsijöistä eikä itsekään liiemmälti mene muita ryhmän jäseniä häiritsemään. Hän kammoksuu virheitä ja haluaakin tehdä oman työnsä omassa tahdissaan. Ryhmän jäsenet kokevat hänet tarkaksi ja kaiken huomioivaksi, mutta myös hiljaiseksi ja omissa oloissaan olevaksi. Todellisuudessa hän harkitsevana ihmisenä ei halua lähteä sanomaan mitään harkitsematonta ja näin ei usein ehdi sanoa asiaansa ennen kuin keskustelu on jo mennyt eteenpäin. Hänelle on erittäin tärkeätä tietää, mitä ryhmä häneltä odottaa ja miten hänen halutaan sen saavuttavan. Hänestä ei ole erityisen hauskaa joutua tuntemattomille alueille ilman oman ryhmän tukea ja ilman kyseisen asian osaamista. Hän haluaa asioiden etenevän järjestelmällisesti eikä siten sulata yllätyksiä ilman perusteellista pohdintaa niiden vaikutuksesta kokonaisuuteen. Hänelle ei ole niin tärkeätä olla aktiivisena seurassa mukana, kuin tuntea, että hänellä on ryhmä, jonka apuun hän voi tarvittaessa turvautua.

 

Askelia eteenpäin
Vielä kun vanhat TAMK:laiset pojat eivät olleet viiksekkäitä.

Askelia eteenpäin

Seuraavina askeleinani jatkan opiskelujani niin aktiivisesti ja tiiviisti, kuin vain pystyn. Niin Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa kuin myös itsenäisen ja omatoimisen työnsarkani suhteen. Olen hakeutumassa erilaisiin some-, digi- ja inbound-markkinoinnin sisällöntuotannollisiin työtehtäviin ja rekrykoulutuksiin. Freelancer-ominaisuudessa suuntaudun myös monenkirjaviin copywriting-, oikoluku- sekä käännöstehtäviin. Yksi erittäin lupaava urasuunta some- ja copy-tehtävissä kyykkäsi tuossa hetki sitten, mutta paras lääke on vain olla lannistumatta ja luovuttamatta, pettymyksistä ja takaiskuista huolimatta sekä oppia palautteesta niin hyvin, kuin vain mahdollista. Aion palata myös takaisin tavoitteellisen treenaamisen pariin, tahattoman tauon muodostuttua siinäkin.

Olen vain yksi pieni ihminen ja siihen nähden olen kokenut jo suorastaan kohtuutonta kärsimystä sekä suoranaisen helvetin ja painajaisen, mutta kun omaa tossua vain laittaa toisen eteen, eikä anna päänsä viipyä painettuna liian kauan, asiat järjestyvät aina. Oma isäni joutui lapsena pakenemaan perheensä mukana Viipurista sodan jaloista kaksi kertaa eikä hän laittanut lapasiaan naulaan edes haudattuaan äitini. Se olisi loukkaus geeniperimääni kohtaan, jos en kaiken paskan keskellä luottaisi aurinkoiseen tulevaisuuteen ja päivä kerrallaan matkaani kohti sellaista rakentaisi.

Olenhan sentään Karvonen.

 

1
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday