Epäonnistuminen, luopuminen ja 13 totuutta elämästä

Epäonnistuminen ja virheet eivät ole heikkoutta eivätkä häpeä. Myöskään luopuminen ei ole sama asia kuin luovuttaminen. Tällaiset asiat ovat mielessäni tässä matkallani vain vahventuneet ja koen voimaantuneeni huomattavasti. Olen menneisyydessäni epäonnistunut erittäin isossa mittakaavassa monta kertaa sekä tehnyt sydänjuurissani asti tuntuvia virheitä. Haarniskani on nuoresta iästäni huolimatta täynnä lommoja ja viiltoja. Näihin ei kuitenkaan kannata ikinä jäädä vellomaan ja vatvomaan, vaan kaikki se on otettava vain oman henkilökohtaisen kasvun ja kehittymisen polttoaineeksi sekä ohjenuoriksi elinikäistä oppimista varten.

Hyvä ystäväni Matthew McConaughey puhui loistavasti University of Houstonin valmistujaisjuhlissa vuonna 2015. Masa jakoi maailmalle 13 totuutta elämästä, jotka resonoivat vahvasti ja ansaitsevat tulla jaetuksi. Kirjoitin ne tähän alle vapaasti suomennettuina sekä omien ajatuksieni kanssa.

 

Epäonnistuminen, luopuminen ja 13 totuutta elämästä
Kesähessu filosofoimassa elämän syntyjä syviä terassilimpskalla Jack The Roosterissa.

1. Elämä ei ole helppoa. Kenellekään.

Kenenkään ei kannata pudota uhriutumisen ja näennäisen oikeutuksen ansaan. Sinä et ole uhri. Elämä ja kukaan ei ole velkaa sinulle mitään eikä kukaan ole automaattisesti oikeutettu mihinkään, itsestäänselvyyksiä, kuten ihmisarvoista kohtelua ja kunnioitusta mukaanlaskematta. Joten yritä päästä siitä yli ja eteenpäin. Et tiedä muiden ihmisten tarinoista yhtikäs mitään, joten vertaaminen ja valittaminen on turhaa. Jos me kaikki laittaisimme kaikki ongelmamme yhteen suureen kasaan ja näkisimme myös kaikki muiden ongelmat, me ottaisimme omamme takaisin hyvin nopeasti. Useimmat asiat elämässä ovat palkitsevampia, kun olet itse laittanut tossua toisen eteen ja nähnyt vaivaa niiden eteen.

2. “Uskomatonta” on sanakirjan typerin sana.

Sanan “uskomatonta” ei pitäisi koskaan tulla ulos kenenkään suusta ja ihmisten pitäisi antaa toisilleen tunnustusta ja kunniaa, kun sellaiselle on syy ja paikka. Se ei myöskään ole “uskomatonta”, kun ihmiset tekevät jotain epäluonteenomaista tai odottamatonta, kuten esimerkiksi tärkeän deadlinen ylittäminen. Jos on olemassa yksi varma asia, mitä ihmiset ovat, niin ihmiset ovat ihmisiä. Mikään, mikä tapahtuu ja minkä joku saa aikaiseksi, ei ole uskomatonta, joten voit vain uskoa sen. Ja jos uskot johonkin, voit tehdä sen. “Uskomatonta” on uskomattoman typerä sana.

3. Onnellisuus on eri asia kuin ilo.

Jos elämässä tähtää vain kokonaisvaltaiseen onnellisuuteen, sitä tuskin tulee koskaan saavuttamaan. Jokainen meistä on vastuussa vain ja ainoastaan yksin omasta onnellisuudestaan, joten sitä ei voi myöskään ripustaa kenenkään muun vastuuksi ja velvollisuudeksi. Kun jokainen meistä keskittyy tekemään asioita, jotka tekevät iloiseksi ja tuovat iloa, onnellisuus ja menestys, mitä ikinä ne kullekin tarkoittavatkaan, tulevat varmasti kulkeutumaan jokaisen luokse. Joten, tee asioita, mistä nautit ja mitkä tuovat sinulle iloa, niin tulet olemaan lopulta myös onnellinen. Ja kun asioiden tekemisestä tulee ihmiselle itsessään jo se palkinto, kaikesta muusta mukana tulevasta tulee vain kastiketta. It’s all gravy from there.

4. Määrittele menestyksesi itse itsellesi.

Olkoot menestys kullekin sitten isyyttä, terveyttä, ura, ystävyyssuhteet tai aviomiehenä oleminen, jokaisesta niistä täytyy ja kannattaa pitää itse huolta, jotta yhdestäkään osa-alueesta ei tulisi heikkoa. Maine, mammona, materialistiset asiat, status, titteli, jne. eivät ole enää minulle millään tavalla merkityksellisiä asioita, mutta niinkuin olen kokenut, nekin voidaan kaikki ottaa sekunnissa sinulta pois, ellei niidenkin eteen tee aktiivisesti töitä. Rakkauskin. Tässäkin asiassa on tärkeätä olla vertailematta itseään ja elämäänsä muihin ihmisiin eikä kannata asettaa saavutuksiaan jonkinkaltaiselle arvoasteikolle ulkopuolisten tahojen kanssa. Jokainen määrittelee menestyksensä itse ja päättää itse, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä sekä tekee, mitä itse haluaa. Arvokkaita olemme kuitenkin jokainen, mitä ikinä sitten päätämmekään tehdä.

5. Karsimisen prosessi on ensimmäinen askel kohti omaa identiteettiä.

Matkalla kohti tarkkaa ja varmaa käsitystä siitä, kuka on, tärkein ja ensimmäinen askel on ymmärtää, kuka ei ole. Sen sijaan, että murehtisimme mitä minulla ei ole, on tärkeämpää keskittyä kaikkeen siihen, mitä minulla on, mutta ymmärtääksemme kuka minä olen, on tärkeätä keskittyä kaikkeen siihen, kuka minä en ole. Ja tässä kohtaa on erityisen tärkeätä ymmärtää, että luopuminen jostain ei ole sama asia kuin luovuttaminen. Vastoin kaikkea sitä, missä roikuin vuosia kiinni kynsin ja hampain, olen itse ymmärtänyt, että lähes kaikki se, missä roikuin vuosia kiinni kynsin ja hampain, oli lopulta minulle itselleni epäterveellistä ja negatiivista, eikä tuonut parhaita puoliani ja kaikkea sitä hyvää esiin, mitä minussa sisällä on. Joku muu voi ajatella, että luovutin, mutta itse ajattelen vain luopuneeni. En oikeasti ollut kaikkea sitä, millä ja minkä varaan olin ennen koko identiteettini rakentanut, joten riisuin ja eliminoin kaiken sen pois elämästäni. Tietenkin se toi mukanaan myös yksinäisyyttä, masennusta, riittämättömyyden, kelpaamattomuuden, osattomuuden ja kuulumattomuuden tunteita, mutta minä otin rohkeasti askeleen kohti sitä, mitä minä todella olen ja mitä minä todella myös haluan olla.

 

Epäonnistuminen, luopuminen ja 13 totuutta elämästä
Kesähessu filosofoimassa elämän syntyjä syviä Technopoliksessa.

6. “Älä jätä muruja” – ja viivästyneen tyydytyksen kauneus.

Bisneksestä tuttu käsite sijoitetun pääoman ja investointien tuotosta pätee myös ihan normaaliin elämäänkin. Tarkoitan tällä sitä, että aina kannattaa keskittyä siihen, että ei jättäisi “muruja” sekä pyrkisi aina viivästyttämään tyydytystään sekä palkintoaan. Kohtele siis aina ihmisiä kunnioituksella ja ihmisarvoisesti, koska et koskaan tiedä, miten se tulee maksamaan itsensä tulevaisuudessa takaisin. Pyri aina antamaan kaikkesi ja tekemään parhaasi kerralla. Investoi itsesi, aikasi, lahjasi, kykysi, sydämesi, sielusi, älysi, potentiaalisi sekä oman ja muiden uskon itseesi järkevästi. Älä polta siltoja tai käyttäydy millään sellaisella tavalla, joka voi myöhemmin palata puremaan sinua nilkkaan. Työnnä tyydytys ja palkinto eteenpäin ja opettele sietämään ja kestämään epämukavuutta sekä vaikeutta. Matka loppullisiin tavoitteisiin ja päämääriin voi olla pitkä ja kivinen, mutta kääri hihasi, usko itseesi ja tekemiseesi sekä kohtele itseäsi ja muita rakkaudella. Tällöin et jätä muruja ja vaikka ennakkosuunnitelmasi ei toteutuisikaan yksityiskohtaisesti juuri ajatuksesi mukaisesti, tulet kuitenkin varmasti nauttimaan merkittävää tuottoa sijoituksillesi.

7.  Leikkaa menestyksesi palasiksi ja analysoi ne. Ymmärrä kiitollisuuden vastavuoroisuus.

Matthew totesi, että hän on viettänyt paljon aikaa lukien hänen elokuviensa huonoja arvosteluja, joita arvostetut arvostelijat ovat kirjoittaneet. “En ota pakkomiellettä arvostelujen epäsuotuisasta näkökulmasta, mutta keskityn siihen, mitä voin oppia niistä. Heidän tyytymättömyytensä paljastaa ja tekee selvemmäksi sen, mitä elokuvissani ja näyttelemisessäni teen hyvin.” Tämänkaltainen asenne kannattaa jokaisen ottaa myös ihan elämässä. Sen sijaan, että rakentaisi itselleen pakkomiellettä epäonnistumisistaan ja virheistään, jokaisen kannattaisi vain kantaa vastuunsa niistä, analysoida ne ja oppia ja kehittyä niiden myötä. Sen jälkeen ne kannattaa jokaisen siirtää taaksensa ja keskittyä enemmän siihen, missä on hyvä ja minkä tekee hyvin sekä olla kiitollisia siitä. Elämme yhteiskunnassa, jossa mittaamme kaikkea mitä annamme ja kaikkea mitä ajattelemme ansaitsevamme takaisin. Käytämme paljon aikaa sen arvioimiseen mitä toiset antavat meille takaisin. Vastavuoroisuudesta on tullut eräänlainen valuutta. Tällä on taipumusta aiheuttaa paljon kärsimystä, sillä usein huomaamme vastaanottavamme vähemmän kuin ajattelemme antavamme ja se saattaa saada meidät tuntemaan itsemme epäreilusti kohdelluiksi ja tyytymättömiksi ihmissuhteissamme. Mutta vastavuoroisuus ei aiheuta kärsimystä jos ymmärrät sen valtavan potentiaalin auttaa meitä nauttimaan ihmissuhteistamme ja siitä, mitä annamme muille. On paljon terveellisempää huolehtia itsestään, odottamatta mitään muilta. Olla yrittämättä miellyttää muita saavuttaakseen itse jotakin. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei sinun tulisi huolehtia kenestäkään. Voit tehdä niin halutessasi, mutta vältä tekemästä ehtoa mielessäsi siitä, että sinun pitäisi saada jotain takaisin. Tällä tavoin, tyydytys toisille antamisesta muuttuu ainoaksi syyksi tehdä niin. Ja kun asioiden tekemisestä tulee ihmiselle itsessään jo se palkinto, kaikesta muusta mukana tulevasta tulee vain kastiketta, niinkuin aikaisemmin jo kirjoitinkin.

8. Tee vapaaehtoisia velvoitteita itsellesi.

Matthew painottaa henkilökohtaisien protokollien tekemistä itselle, jotka eivät ehkä koske aivan kaikkia muita. “Vaikka kukaan ei pidä juhlia sinulle, kun pysyt ja pidättäydyt niissä, kukaan ei myöskään pidätä sinua ja heitä vankilaan, kun rikot ne.” Tavoitteita ja päämääriä kannattaa aina asettaa itselleen. Realistisesti tietenkin. Kun niistä pitää kiinni ja päämäärätietoisesti etenee kohti niitä, ne ruokkivat vahvasti itsevarmuutta, itsetuntoa, itsekunnioitusta ja itseuskoa sekä ajan kanssa myös positiivisia tuloksia. Oli ne päätökset ja valinnat sitten kuinka pieniä tahansa, on tärkeätä tehdä aina ne samat joka aamu ja seurata niitä uskollisesti. Jos joku hetki niistä lipsuu tai jos jossain aikaikkunassa niissä jopa epäonnistuu, ei kannata ikinä mitenkään aivan kohtuuttomasti niistä itseään syyttää ja rankaista. Kunhan takaiskun jälkeen nousee takaisin oikeille raiteille ja jatkaa oikeaan suuntaan. Suunnitelmat ja strategiat harvoin onnistuvat pilkulleen sen ensimmäisen vedoksen kaltaisesti ja takaiskuja tulee varmasti aina, mutta tilanteen mukaan muovautuminen, muokkautuminen ja mukautuminen kannattaa aina sekä rakentaa toivottua lopputulosta aina vain vankemmalle pohjalle. Yksinkertaisimmista peruasioista aloittaminen ja kyky tehdä uhrauksia on se peruskallio, minkä päälle sen linnansa kukin meistä varmiten rakentaa.

9. Muuta “minä pystyn” muotoon “minä haluan”.

Matthew korosti, että eri asioihin pystyminen tai pääsy eri asioihin ei välttämättä tarkoita, että niitä asioita oikeasti tarvitsisi tai edes haluaisi. Hän muisteli oppimaansa oppituntia, kun hän ansaitsi ensimmäisen palkkashekkinsä vuonna 1995. Hän esiintyi elokuvassa Boys on the Side – Matka ystävyyteen ja alkoi elämään parempaa elämää talossa, missä hänellä oli elämänsä ensimmäinen palvelija. Hänen kerrottuaan ystävälleen piiastaan, joka silitti jopa hänen farkkunsa, hän ymmärsi, että hän ei ollut ikinä alun alkujaankaan tykännyt siitä, miltä silitetyt farkut näyttivät jalassa. “En enää koskaan silittänyt farkkujani”, Matthew sanoi. Joten, vaikka pystyisitkin johonkin ja vaikka jokin asia olisikin aivan kätesi ulottuvilla, se ei välttämättä tarkoita sitä, että tarvitsisit kyseistä asiaa tai oikeasti edes haluaisit sitä. On aina parempi keskittyä sellaisiin asioihin, joita oikeasti tarvitset, jotka oikeasti tekevät hyvää sinulle ja joita oikeasti haluat.

 

Epäonnistuminen, luopuminen ja 13 totuutta elämästä
Kesähessu filosofoimassa elämän syntyjä syviä Saranen Consulting Oy:n sohvalla.

10. Katto on ihmisten tekemä asia.

Matthew totesi, että hän, kuten monet muutkin, on kauhistunut tai tuntenut olonsa jännittyneeksi erilaisten odotusten takia. “Olemme luoneet kuvitteellisen katon, katon odotuksillemme”, hän sanoi. “Emme saa luoda näitä rajoituksia itsellemme”. Ulkopuolelta tulevista odotuksista ja vaatimuksista ei kannata ikinä välittää. Eikä myöskään rajoituksista, hidasteista ja esteistä. Oman merkityksen ja tarkoituksen etsiminen ja löytäminen on aina jaloa, mutta emme saisi kerjätä niitä muualta ja muilta. Olemme huomattavan paljon muutakin kuin vain liiketalouden koneiston rattaita ja kuluttajia, jotka ovat pohjimmiltaan merkityksettömiä ja turhia, jos emme ole tuottavia, hyödyllisiä ja tarpeellisia. Olemme ihmisiä ja tärkeitä olentoja ihan näin. Pystymme ihan mihin vain, mihin vain investoimme itseämme, joten kaikki näennäiset rajoitteet ovat nekin lopulta vain mielikuvituksiemme tuotteita. Kulttuurimme, kasvatuksemme ja olosuhteidemme ehdollistamisen sekä ulkoapäin tulevien odotusten ja vaatimusten kahleista on mahdollista rikkoa tiensä ulos. Katto on mahdollista hajoittaa. Lasia se kuitenkin vain on.

11. Käännä sivua.

“Jos teemme virheitä, ja me tulemme tekemään virheitä, meidän täytyy omistaa ne, tehdä muutoksia ja hyvityksiä ja sitten meidän on siirryttävä niistä ylitse ja eteenpäin”, sanoi McConaughey. Lopulta helvetin yksinkertaista.

12. Anna luottamusta ja kunniaa esteillesi.

Matthew myönsi, että hän yrittää pelotella itseään ainakin kerran päivässä. “Saan perhosia joka kerta ennen kuin menen töihin”, hän sanoi. “Olin hermostunut, ennen kuin tulin tänne puhumaan tänä iltana.” Esteet, hidasteet, töyssyt tiessämme, jne. ovat yleensä paikallaan syystä sekä kasvattavat, kehittävät ja opettavat meitä enemmän kuin mikään muu asia. Vaikka en minäkään toivo edes pahimmille vihollisilleni sitä, mitä itse olen joutunut käymään läpi sitten viime syksyn ja kokemani asiat ovat yksinkertaisesti aivan hirveitä ja kohtuuttomia, pakko minun on kuitenkin käsi sydämelläni myöntää, että tässäkin yönmustassa sadepilvessä oli lopulta hopeinen reunus. En pidä termistä epäonnistuminen. Pystyin vihdoin päästämään menneisyydestäni irti ja hyväksymään itseni. Kohtasin alkoholiongelmani ja lopetin alkoholinkäyttöni täysin sekä hakeuduin terapiaan. Kirkastin ura-ambitioni ja laitoin focukseni kohdilleen niin työn kuin opiskelunkin suhteen. Palasin myös tavoitteelliseen ja toiminnalliseen treenaamiseen. Omalla rytmilläni ja aikataulullani tietenkin tämä kaikki, mutta käänsin kuitenkin paattini huomattavasti terveellisempään suuntaan ja oikeasti saavutettavia tavoitteita ja päämääriä kohti. Päätin tehdä itsestäni ja elämästäni jotain, vuosien hukassaolemisen jälkeen.

13. Mistä tiedämme, kun kohtaamme totuuden?

Matthew totesi, että noustuaan kuuluisuuteen vuonna 1996 oltuaan pääosassa elokuvassa A Time to Kill – On aika tappaa hän alkoi kyseenalaistamaan kuuluisuutensa totuutta. 21-päiväisellä paastomatkallaan Perussa hän huomasi, että häneltä otti 13 helvetillistä päivää puhdistautua ja tuntea olonsa rentoutuneeksi. “Olin kyllästynyt itseeni”, hän sanoi. “Painin anonymiteettini menettämisen kanssa ja podin syyllisyyttä menneisyyden virheideni vuoksi.” Kolmannentoista päivän aamuna Perussa hän myönsi heränneensä ja tunteneen olevansa yhtä itsensä kanssa. Tämä tunne vahvistui kun hänen aamulenkillään häntä tervehti lauma perhosia. “Ensimmäistä kertaa lopetin ajattelemasta sitä, mitä seuraavaksi tapahtuisi ja ahdistukseni olivat helpottuneet ja rauhoittuneet”, hän sanoi. Totuus on jokaiselle meistä henkilökohtainen ja omanlainen asia eikä sen kohtaaminen ja myöntäminen itselle ole ikinä välttämättä helppo tai mukava kokemus. Se on kuitenkin tärkeätä kohdata ja kokea. Oman itsensä kanssa on tultava kasvotusten ja erilaiset asiat on kohdattava, myönnettävä ja käsiteltävä, jotta voi koskaan olla täysin vapaa ja hyvinvoiva.

 

Epäonnistuminen, luopuminen ja 13 totuutta elämästä
Kesähessu filosofoimassa elämän syntyjä syviä kahvilla Café Europassa.

En pidä termistä epäonnistuminen, enkä termistä avunhuuto. Tämä on kaikille, jotka ovat elämässään painineet masennuksen, ahdistuksen, epätoivon ja toivottomuuden kanssa.

En pidä termistä “avunhuuto.” En pidä siitä, miltä se kuulostaa. Kun kuulen jonkun sanovan: “Ajattelen itsemurhaa ja minulla on suunnitelma, tarvitsen vain syyn olla tekemättä sitä”, viimeinen asia, jonka kuulen, on avuttomuus. Ajattelen, että masennus on piessyt sinua vuosia. Se on kutsunut sinua rumaksi, tyhmäksi, säälittäväksi ja epäonnistujaksi niin kauan, että olet unohtanut, että se on väärässä. Et näe hyvää itsessäsi, eikä sinulla ole toivoa enää. Mutta silti, siinä sinä olet. Olet pyytänyt apua, syöksynyt avun ovelle ja sanonut: “Hei! Pysyminen elossa on todella hankalaa nyt! Anna minulle jotain, jotta voin taistella! En välitä, vaikka se olisi keppi! Anna minulle keppi, jotta voin elää!”

Miten se avuttomuutta? Mielestäni se on uskomatonta. Olet kuin merijalkaväen sotilas. Olet ollut ansassa ja loukkaantuneena jo vuosia vihollislinjojen takana, aseesi on otettu sinulta pois, sinulla ei ole ammuksia, olet aliravittu ja olet luultavasti saanut viidakosta jonkinlaisen viruksen, joka saa sinut hallusinoimaan jättiläishämähäkkejä. Ja sinä silti vain huudat: “Antakaa minulle keppi! En kuole tänne!”

“Avunhuuto” saa asiat kuulostamaan siltä, että minun pitäisi jotenkin sääliä sinua. Mutta sinä et tarvitse sääliäni. Mitä käyt läpi ei ole säälittävää. Mitä käyt läpi on tahtoa pysyä hengissä. Tahto pysyä hengissä mahdollisti ihmisen elää tarpeeksi kauan tullakseen hallitsevaksi lajiksi maapallolla.

Ilman toivoa, ilman mitään, sinä olet valmis kaatamaan sata mailia vihamielistä viidakkoa, pelkällä kepillä, jos turvaan pääseminen sen vaatii.

Joku muu jakaa vain keppejä.

Sinä olet se, joka pysyttelee elossa.

Anna kauneuden nousta tuhkasta, niinkuin Céline Dionkin sanoi.

4
Jaa:

This Post Has 2 Comments

  1. Aivan mieletöntä tekstiä!!! Täytyy lukea uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Upeaa!

    1. Kiitos paljon Tanja! 🙂 T: Jussi

Vastaa

Close Menu

Black Friday