Mun henkilökohtaiset vuorenhuiput

Mä oon tässä vuoden aikana lähtenyt tavoitteleen monia omia henkilökohtaisia vuorenhuippuja ja oon aika saatanan Veikka Gustafssonina monet vuorenhuiput valloittanut ja saavuttanutkin. Monet niistä on ollut ns. must have-asioita, eli tavoitteita, mitkä mun on ollut aivan pakko saavuttaa, jotta pystyisin korjaamaan ja muuttamaan itsessäni ja elämässäni selkeästi korjaamista ja muuttamista tarvinneita asioita, mutta monet ovat olleet myös ns. nice to have-asioita, joiden myötä mä olen rohkeasti kohdannut ja käsitellyt uusia asioita, kerännyt uusia kokemuksia ja tuonut itsestäni esille uusia puolia, mutta jotka eivät ole olleet sellaisia täysin pakollisia ja maailman tärkeimpiä juttuja.

Monet näistä asioista ovat olleet minussa itsessäni sisällä aina, mutta en ole niitä osannut, ymmärtänyt tai uskaltanut ns. ”elää todeksi”, esimerkiksi erilaiset kyvyt, lahjat ja hyödyntämätön potentiaali, mutta monet ovat vaatineet rohkeutta, päämäärätietoisuutta, päätöksiä ja pitkäjänteistä työtä. Joku homma on ollut helppoa ja vaivatonta, joku taas ei. Mutta silti muutoksia mä olen lähtenyt tekemään ja muutoksia mä olen tehnyt. Mitään mitalia mä en tietenkään keneltäkään odota asioista, jotka monille ovat aivan normaaleja itsestäänselvyyksiä ja luonnollisesti odotettavia asioita, mutta minulle itselleni monet ovat olleet täydellisesti mun oman elämän ja identiteetin uudelleenmääritelleitä asioita.

Mitä ne mun vuorenhuiput ovat sitten olleet, mitä mä olen tehnyt?

Mä olen jauhanut näistä jo aivan tarpeeksi, mutta aivan ensimmäiseksi mun mieleen nousee se tosiasia, että mä olen ollut täysin umpiraitis jo 392 päivää. Mä en miellä tai identifioi itseäni kuitenkaan alkoholistiksi tai addiktiksi siinä perinteisessä mielessä. Mulla oli aivan selkeä alkoholiongelma ja käytin alkoholia jo aivan liikaa ja aivan liian vastuuttomasti, mutta mun ongelma ei ollut kuitenkaan vielä mikään fyysinen addiktio, vaan enemmänkin sosiaalinen ja psykologinen.

Mä join turruttaakseni erilaisia epämieluisia tuntemuksia, kuten häpeä, pelko, epävarmuus, huono itsetunto, jne. ja mä jatkoin juomista saadakseni itsestäni ulos sen ihmisen, minkä mä itse koin mun ympärillä olleiden sosiaalisten piirien haluavan, toivovan ja tarvitsevan, jotta mä itse kokisin saavani hyväksyntää, kelpaavani, riittäväni, olevani tarpeeksi ja miellyttääkseni muita ihmisiä. En mä edes muista enää, koska viimeksi alkoholin nauttiminen olisi ollut mulle itselleni oikeasti hauskaa ja sosiaalista ajanviettoa aitojen ystävien parissa, saati satunnaista kohtuukäyttöä. Mä olin yksinäinen ja painin riittämättömyyden ja masennuksen tunteiden kanssa ja näitä pyrin parhaani mukaan lääkitsemään. Ja sehän meni sitten aivan saatanan hyvin lopulta.

Mä olen myös säännöllisesti ja aktiivisesti keskittynyt toipumiseen ja kuntoutumiseen mun todella vakavasta ja vaikeasta aivovammautumisesta. Mun taannoiset neuropsykologiset ja psykiatriset terapiat ja lääkitykset ovat jo loppuneet ja mun viimeiset keskusteluterapiat psykologin kanssa sekä neurologiset aivokuvantamiset ovat ensi viikolla ja sitten aletaan olla jo sen koko homman maalissa. Vuosi sellaiseen totaaliseen kuntoutumiseen ja toipumiseen lopulta meni ja matkalla koettiin kyllä todelliset aallonpohjat, mutta se alkaa olemaan jo onneksi takanapäin. En mä tietenkään ole 100% sama entinen itseni silläkään saralla, mutta mä pyrin kääntämään kaiken kokemani enemmänkin positiivisiksi voimavaroiksi sen sijaan, että jäisin vellomaan, vatvomaan ja rypemään. En toivo kenellekään tällaisia kokemuksia ja koettelemuksia, mutta kyllä mä päivän päätteeksi oon kaiken jälkeen vain uudempi ja parempi mies.

Opiskelu ja työ

Yksi taannoisista tavoitteista ja päämääristä mulla oli opiskelun jatkaminen, niiden jäätyä aikoinaan hieman kesken ja tauolle. Tällä hetkellä mä en opiskele ainoastaan yhtä paperia varten yhdessä koulussa, vaan mä opiskelen kahdessa oppilaitoksessa, kahta paperia varten. Mä opiskelen audiovisuaalista viestintää, verkkoviestintää, julkaisugrafiikkaa ja digitaalista mediaa, eli av- ja digimedian ammattitutkintoa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa ”Digimediaosaaja”-linjalla sekä yritystoimintaa, markkinointia, johtamista, yritystaloutta, projektinhallintaa ja viestintää ECAM Consulting Oy:n toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden rekrytointikoulutusohjelmassa Technopoliksessa. Sieltä käteeni tupsahtaa sertifikaattitodistus ja molempien koulujen valmistumisajankohdat mä pyrin sijoittamaan vielä tälle vuodelle. Näiden jälkeen mun on tarkoitus jatkaa Tredu:n markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto-opintoihin ja mun aikoinaan Tamk:ssa kesken jääneen markkinoinnin BBA-tutkinnon vimeistelyn pariin. Kaiken ohessa mä opiskelen itsenäisesti mm. Googlen ja HubSpotin erilaisia markkinointisertifikaatteja.

Työn saralla mulla menee aika lailla yhtä värikkäästi. Mä olen tällä hetkellä in house markkinointispesialisti-, markkinointiguru- ja markkinointivastaavaharjoittelijana tamperelaisessa yrityksessä Coolics Oy, joka suunnittelee, valmistaa ja maahantuo erilaisia LED-valaisimia kohde- ja yleisvalaistukseen sekä toimii kokonaisvaltaisena LED-valaistuspalveluntarjoajana, pääosin B2B-sektorilla. Yritys on hiljattain uudistanut ydinbisneksensä, brändinsä ja koko yritystoimintansa, joten työni on kuin start up-yrityksessä #pöhisisi. Työnkuvaani kuuluu some-, digi-, inbound-, sisältö- ja sähköpostimarkkinointi, graafinen suunnittelu, valokuvaus sekä copywriting. Aika laaja kattaus siis, mutta koska pitkäaikaistyöttömyys on tuttua ja työni on ura-ambitioideni mukaista, mä olen hyvä siinä mitä mä teen ja mä tykkään siitä mitä mä teen täysin rinnoin. Merkityksen ja tarkoituksen kokemuksen ja tunteen rakentumista auttaa myös se, että monet muutkin tykkäävät siitä mitä mä teen, mä olen hyödyllinen ja tarpeellinen ja muhun nojaudutaan ja turvaudutaan. Uran ja työn jatkuminen työharjoittelujakson päätyttyä on myös jo sovittu ja lyöty lukkoon.

Mulla on myös toinen työpaikka. Mä toimin sivutoimisesti ja osa-aikaisesti tittelillä social media content marketing manager yrityksessä Book&Order, joka on espoolaislähtöinen softa- ja ravintola-alan start up-yritys, joka pyrkii niputtamaan yhteen varausjärjestelmän ja verkkokaupan ravintoloille. Verkkopalvelun avulla pystyt siis varaamaan pöydän, tilaamaan ruokalistasta ruokasi ja juomasi sekä pian myös maksamaan kaiken, kerralla ja etukäteen. Book&Order on uusi vastuullinen tapa käyttää ravintoloita, joka ei ole ainoastaan kuluttajille kätevä, helppo, käytännöllinen, nopea ja taloudellinen, vaan myös ravintoloille se tuo säästöjä, virtaviivaisuutta ja tehokkuutta. Visioita, tavoitteita, päämääriä, yhteistyökumppanuuksia, missioita, strategioita ja suunnitelmia on yrityksellä vaikka millä mitalla vireillä, mutta focus on kristallinkirkas ja maasta se pienikin ponnistaa. Näissä hommissa mulla on mahdollisuus myöhemmin edetä ihan sijoittajaksi ja osakkaaksi. Mukavia hommia.

Kuntoilu

Mä en ole koskaan ollut millään tavalla hyvä käymään yksin ja itsenäisesti treenaamassa kuntosaleilla pitkäjänteisesti, päämäärätietoisesti, tavoitteellisesti ja tuloksellisesti. En vaikka mukana on ollut vaikka mitä treeniohjelmaa ja ruokavaliota. Olen saattanut aloittaa aivan ylimitoitetulla draivilla ja innolla ja sitten joidenkin kuukausien päästä lopettanut koko homman kuin seinään. On kyseessä ollut sitten kuntosali tai vaikkapa jokin kamppailulaji. Vuonna 2015 mä aloitin käymään silloisella TFW Tampere-kuntosalilla ja siellä mä jaksoin käydä jotakuinkin puolisen vuotta, ennenkuin lopulta pieni ”tauko” venähti vuoden 2017 alkuun asti. Jatkoin silloin taas treenaamista siellä, kunnes sitoutuminen ja omistautuminen päivätyöhön, opiskeluun ja nuorkauppakamariharrastukseen pisti sen jälleen pauselle.

Kun vammautumiseni jälkeisellä sairaslomalla päätin aloittaa toiminnallisen ja tavoitteellisen treenaamisen kuntoutumiseni tueksi, oli paikka jo muuttunut Henrin #SALI:ksi. Erittäin ammattitaitoisen ja asiansa tuntevan fysioterapeutin ja valmentajan, Henri Aaltosen, valmennuksessa ja ohjauksessa lopullinen kipinä treenaamiseen sitten vihdoin kuitenkin löytyi ja olen treenannut suurinpiirtein 4 kertaa viikossa voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja lihasmassaa, optimoidusti. Henrin #SALI:n fyysinen lokaatio ryhmäkuntoiluineen ja kuntosaleineen lopetettiin tässä hiljan, Henrin siirryttyä keskittymään verkko- ja yksilövalmentamiseen, joten mun on aika kantaa se kipinä nyt jonnekin toisaalle. Niin tulokset kuin yhteisöllisyyskin olivat Henrin #SALI:lla aivan mielettömän hienoja, mutta ne rakentuvat kuntoon kyllä jossain muuallakin ja muistot pysyvät lämpiminä messissä. Toivon Henrille itselleen pelkkää onnea, menestystä, tsemppiä ja kaikkea hyvää uransa seuraavilla poluilla!

vuorenhuiput, jussi karvonen
Minä Henrin #SALI:n “hautajaisissa” Saunaravintola Kuumassa.

 

vuorenhuiput, jussi karvonen
Meidän Henrin #SALI-porukka juhlimassa kuntosalin “hautajaisia”.

 

Seuraavina suunnitelmina mulla on aloittaa säännöllinen ja aktiivinen treenaaminen Lielahden Crossfit 33400-salilla ja jos voima- ja lihasmassatreeniä vielä koen hieman lisää tarvitsevani, olen ajatellut ostaa ko. palveluita Aaltosen Henriltä. Hetki sitten henkilövaaka näytti kohdallani lukemaa 88,6kg, joten saatan kysästä häneltä myös ruokavalio- ja ravinto-ohjelmatukea. Leikittelin vielä viime kesänä ajatuksella Tough Viking-kisaan osallistumisesta, mutta ehkä mä odotan vielä. Pääasia on, että suorituskykyni ja kestävyyteni kehittyy, mutta että myös laihdun, kiinteydyn ja saan lihasmassaa ja -erottuvuutta. Olen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, hyvän kunnon ja hyvän terveyden perässä enemmän kuin sen ”rantakropan”. Mä olen keulimiseni keulinut.

vuorenhuiput, jussi karvonen
Minä Crossfit 33400-salilla Lielahdessa.

 

Uusia tuulia?

Olen myös tutustumassa mulle täysin uusiin kuvioihin. Olen lahjakas puhumaan, joten olin viime perjantaina Harva Marketing Oy:n yritysiltamissa ns. inspirational & motivational keynote speaker-puhujana kertomassa mun kokemuksista, koettelemuksista ja tarinasta. Ihmisiin kun tunnelatautuneet selviytymistarinat ja ”ryysyistä rikkauksiin”-narratiivit vetoavat. Mulla on niin mittava esiintymiskokemus vyöllä, että itse suoritus ei niinkään jännittänyt, mutta vastaanotto kyllä hermostutti. Olinhan mä ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni koskaan esiintymässä ja antamassa ihmisille jotain itsestäni täysin omana itsenäni, kuvainnollisesti alastomana, rehellisesti, avoimesti, aitona ja suoraan. Lopulta hermostumiseni oli täysin turhaa, sillä vastaanotto oli erittäin lämmin.

Osallistuin viime torstaina myös muutosvalmentaja Kaisa W Koskisen videoblogihaastatteluun ja Iltalehti on minulta myös tiedustellut mahdollisuutta henkilöhaastatteluun. Blogiani ja rohkeuttani on aikaisemminkin kehuttu ja kiitelty, joten se merkitsee minulle todella paljon jos pystyn näillä tavoilla inspiroimaan, motivoimaan, rohkaisemaan ja lohduttamaan muita ihmisiä, jotka ehkä taistelevat omissa elämissään joidenkin samankaltaisten haasteiden ja vaikeuksien kanssa. Monet ihmiset menneisyydestäni ovat myös alkaneet ottamaan muhun yhteyttä, koska he ehkä näkevät nyt mussa jotain sellaista tuttua hyvää, minkä he näkivät mussa jo kauan sitten, mutta jonka itse hukkasin vuosiksi, kunnes lopulta vihdoin heräsin. Minulle on suositeltu myös oman videoblogin tai podcastin aloittamista. Ehkä jonain päivänä aloitankin jotain sellaista, onhan muiden ihmisten palveleminen ja auttaminen ja muille ihmisille antaminen tässä elämässä se kaikkein suurin rikkaus.

vuorenhuiput, jussi karvonen
Minä puhumassa Harva Marketing Oy:n yritysiltamissa.

 

vuorenhuiput, jussi karvonen
Minä ja Harva Marketing Oy:n toimitusjohtaja Päivi Lehtonen.

 

vuorenhuiput, jussi karvonen
Minä muutosvalmentaja Kaisa W Koskisen haastateltavana Arboretumissa.

 

Ja ovathan ne täysin uudetkin vuorenhuiput tarkoitettu valloitettaviksi!

4
Jaa:

This Post Has 2 Comments

  1. Mä oon niin ylpee susta! Oot tullu aivan jäätävän pitkän matkan mikä monilta olis jääny moneen kertaan kulkematta. Tosi hienoa lukea ihmisestä, joka ei kieriskele katkerana marttyyrinä oman elämänsä aallonpohjissa vaan kääntää ne voimavaraksi ja ennenkaikkea mahdollisuudeksi itsensä kehittämiseen. Osaat myöskin kirjottaa niin mainiosti, että eihän tässä helvetti voi muuta kun heittää itsekin ne viimeiset tekosyyt romukoppaan ja alkaa ajaa omaa onnea kohti!

    Oon aina ollu todella epäitsevarma, verrannu itteäni muihin ja koittanu olla mielin kielin kaikille (perinteinen kiltin tytön syndrooma). Faktahan on valitettavasti se, että toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, näin ollen tuo epätoivoinen suosion haaliminen meni jo alkutekijöissään vähän mönkään 😀 Oon jättänyt tekemättä lukemattoman määrän siistejä juttuja, menettänyt luottotiedot, tuhlannut kymppitonnien perinnön ja ennenkaikkea menettänyt otteen itseeni vaan sen takia että kukaan ei ajattelis musta pahalla.

    Varmaan myös se, että ajatusmaailma sekä tavoitteet on vähän eri suuntaan kun muilla ikäisilläni, aiheuttaa häpeää ja joukkoon kuulumattomuuden tunteita. Nää sun tekstit on saanu mut ymmärtää, että voin olla arvokas ja rakastaa itteäni vaikka mua kiinnostaakin baareissa roikkumisen ja muun pintaliidon sijaan eri asiat. Ettei introverttiutta tartte hävetä vaan sen voi kääntää voitoksi. Ja vaikka ne asiansa olis ryssiny kuinka megalomaanisesti, aina on ulospääsy ja tie voittoon jos on vaan tarpeeks sisua siihen.

    Kiitos.

    1. Moi Vilma! Kiitoksia mun sydämen pohjasta sun kauniista sanoista. Sitä on vaikea laittaa täysin sanoiks, kuinka paljon tollaset sanat mulle merkitsee ja kuinka paljon mä arvostan sun sanojas. Kiitos vielä. Mulla on hyvin samankaltainen tarina kun sulla. Mulla on kans menny luottotiedot ja perinnöt nuoruudessa mun aivan neuroottiseen pakkoon kerjätä hyväksyntää ja sitä, että mä riittäisin, kelpaisin ja olisin tarpeeks. Mun tarve todistaa ja näyttää sekä mun taipumus pitkälti vain puhua, valehdella ja näytellä toki vei mua myös lopulta korkealle, mutta sieltä tuli myös pudottua todella lujaa alas, kun pelkkä show ei enää riittänytkään. Kaikki sellainen todellinen onni ja tarkoituksen ja merkityksen kokemus ja tunne lopulta rakentuu siitä, että rakastaa, kunnioittaa ja arvostaa aivan ensiksi itse itseään ja välittää itse itsestään ja hyväksyy itse itsensä juuri sellaisena kuin on ja vasta sen jälkeen pystyy antamaan ja saamaan oikeata rakkautta, oikeasti. Mä uskon ihan täysin suhun, että sä saavutat vielä kaikki sun unelmas ja saat kaiken sen hyvän minkä sä ansaitset. Tsemppiä, onnea ja kaikkea hyvää sulle! 🙂 T: Jussi

Vastaa

Close Menu

Black Friday