Kohti ääretöntä ja sen yli..

Uskot sä unelmiin?

Teetkö unelmista totta, vai jätätkö ne vaan haaveisiin?

Mulla on kytenyt isosti yksi unelma, jonka jotkut harvat ja valitut tietää. Se on ollu haave, se on ollut unelma, jota kohden olen ottanut jokainen päivä ja hetki askelia. Välillä ollaan tultu pari askelta taaksepäin ja välillä ollaan taas otettu harppauksia sitä kohtaan.

Miksi sitten se on vain ollut unelma ja haave?

Myönnän, olen kehittänyt selityksiä itselleni miksi aika ei ole vielä oikea, tai miksi en ole valmis siihen. Kääntänyt katseen pois siitä haaveesta, vaikka se on roihunnut  juhannus kokon lailla sisällä sydämessä. Eräs viisas ihminen sanoi joskus, että kun tavoitteet, unelmat tai haaveet sanoo ääneen, on ne pakko jollain tavalla viedä maaliin asti. Tekosyyt siirsin sivuun ja päätin, et nyt on se aika. Nyt on juuri sen aika. Hypätä junaan joka tuo ison hymyn pelkästään ajatuksena huulille. Joka saa silmät loistamaan, koska vitsit mä meinaan tehdä nyt tästä unelmasta totta.

Hajottaako? Miksi toi nainen ei vaan jumalauta kerro sitä? Hah pidän hetken teitä vielä jännityksessä..

Miten päädyin tähän unelmaan on monen asian yhteen loksahtaminen paikalleen. Se tunne kun huomaa, et hitto näinhän sen pitäisi mennä ja täähän on, selkee polku jonka aloitan. Unelma joka kasvaa ja jatkaa kasvuaan. Matka alkoi siitä, kun huomasin kuinka hyvän fiiliksen saa sporttailusta ja kuinka upee juttu olisi se jos mun energia auttaisi jotain toista kokeilemaan muuttamaan suuntaa elämäntavoissaan. Se, että saa tarpeeksi oikeanlaista tukea, oikeanlaisesta ja samanhenkiseltä ehkä samanlaisen matkan käyneeltä on näissä hommissa iso tekijä. Sanat sä pystyt siihen, tää on sun matka ja että kaikki on mahdollista voi kuulostaa teennäisiltä jos ne ei tule sopivan tukijan sydämestä.

Rumpujen pärinää…Se on täällä..äääään yyyy teeeee nyyyt…

Musta tulee koululainen elokuussa, alan opiskelemaan sitä mistä nautin hyvin paljon. Liikunta- koutsaaminen- paino sun jalassa..Ehkä mä oon just sulle se ens vuoden maaliskuussa 😉 Musta tulee perkuleen taistelutahtoinen, periksi antamaton, hymyilevä ja kikkaileva PT 😀 Miten mä sitten tuun erottumaan PT:eiden seasta? Mä teen aina kaiken täydellä sydämellä ja mä teen tästä mun oman näköisen jutun..tarinan jollaista ei vielä ole kirjoitettu!!

P.S Saako jo mennä ostamaan My little Pony kyniä ja vihkoja 🙂

Believe it, work for it, DO IT!!!

 

 

3
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday