Sun kroppa on sun paras kaveri, pidä siis siitä huolta!

Ylikunto, ylirasitus.. sanat jotka mä yhdistän urheilijoihin..

Ei sellanen voi mulle tulla, minä joka olen ennen hengästynyt kolmanteen kerrokseen kavutessani. Arka asia koska, mä rakastan urheilua niin paljon. Niin siinä kuitenkin kävi ja saan syyttää siitä ihan itseäni. Tämä tapahtui kesällä, kun rupesin kunnolla treenaamaan Tough Vikingia varten. Poistin kokonaan ajatus maailmastani lepopvän, tai siis kyllä viikossa oli kaksi lepo päivää treenistä. Mutta jos treenaasi viikossa 5 krt niin, että joka kerta treenissä on mukana olkapäät vaikka ei niitä olisi tarkoitus tehdäkkään. Tästä aasin siltana todettava se, että kun treenaa niin kannattaa oikeasti miettiä millä lihaksilla niitä liikkeitä tekee koko sarjan ajan, mulla saattoi olla ongelma myös se että kun vedin kovat selkätreenit tein viimeiset toistot olkapäillä. Kyllä siitä voi herneen nenään vetää mikä lihas tahansa.

Alkuun ajattelin, että kysessä on vaan joku hetkellinen jumitila, koitin venytellä ja laittaa kylmgeeliä joka tuli oikein kunnolla tutuksi. Edarit ilmoitti mulle tuohon aikaan, että hei sun ei tarvii käyttää enää hajuvesiä ku tuoksut koko ajan ice powerille..että sillä tavalla. Jatkoin kuitenkin samalla tavalla treeniä vaikka olkapää oireilikin, se kun ei ollut kuitenkaan koko aikaista. Sitten tuli kuitenkin täydellinen stoppi, käsi ei enää noussut enää ilman kipua ja liikerata oli puutteellinen. Oli pakko katsoa itseä peiliin ja ottaa puhelin kauniiseen käteen ja varata aika hierojalle. Marssin tutuksi tulleelle Personal Body Health Kirenin pakeille, jossa Toni otti asian huoltaakseen. Hänelle selkiytyi nopeasti missä mentiin, mun vasemman rintalihaksen ja olkapään kiinnityskohta oli pahassa ylirasitus tilassa. Se ei ollut päässyt palautumaan laisinkaan ja oli aika ärhäkässä tilassa. Aloitettiin siltä seisomalta sen kuntoutus, kävin kuuriluontoisesti kerta viikkoon hieronnassa ja noudatin Tonin antamia avaavia liikkeitä ja venytyksiä. Kiitos Tonin ja oman koutsin maltillisen opastuksen toipuminen lähti vauhtiin ja pystyin osallistumaan kisaan. Voin lämpimästi suositella Tonia hierojana.

Missä mennään nyt, no toipuminen on edelleen kesken. Sunnuntaina salilla huomasin, että edelleen on liikkeitä joita se ei kestä vieläkään kunnolla. Mainitsin asiasta eilen uudelle treinerilleni joka otti asian samoin tein itselleen ja nyt jatkossa keskitytään siihen että teen kaikki liikkeet puhtaasti jotta saan vietyä toipumisen kunnialla loppuun ja voin aloittaa taas jossain vaiheessa treenaamaan olkapäitäkin. Sovittiin myös se  että, opetan itseni huoltamaan kehoa kunnolla ja säännöllisesti. Kunnolliset alkulämmittelyt ja lisään viikko treeniin venyttelyä ja palauttelevaa treeniä enemmän. Itse käytän aika paljon itse perus keppiä avaavissa liikkeissä,vastuskuminauhoja ja foamrulla on kans hyvä juttu. Monilta saleilta löytyy myös ihan venyttely tunteja, joten niitä kandee kans kokeilla. Ite oon löytänyt ihanuuden lämpövenyttelystä, tunti vedetään Hot huoneessa ja jotenkin siinä venytys menee kunnolla loppuun. Oonko mä nyt sitten opinnut tästä? Joo oon ja isosti oonkin.. sun keho on sun paras ystävä ja sitä kandee kuunnella ja pitää huolta. Kyllä tästä hyvä tulee pikku hiljaa. Eiliset ekat treenit uuden koutsin kanssa näytti selkeesti jo valoa tunnelin päässä. Tosiaan eilen vedin ekat treenit uuden koutsin kanssa. Ne antoi osviittaa siihen miten homma lähtee jatkossa etenemään. Selkeesti haetaannyt  voimaa kunnolla, tuun siis treenaamaan seuraavat viikot niin että treenaan lihaksia en toistoja. Ens viikolla aloitan 4 viikon voima ohjelman, tämän tyyppistä ohjelmaa en oo koskaan kokeillut, tai joo on mulla lyhyttä sarjaa treeneissä ollut mut ei tällästä.Hyvinkin siistiiä, en malttais odottaa. Lähdin salilta sellasen hymyn kanssa, et oli fiilis ku pikku tytöllä karkkikaupassa. Muutos ei aina ole siis todellakaan huonoa, päinvastoin se voi tuoda tulleessaan jotain suurta ja mahtavaa.

Pysähdy ja kysy itseltäsi, että miten sun keho voi?

Tsemppiä sulle ja sun kropalle, te ootte paras tiimi!

 

 

 

Sulje