Sadonkorjuu – satokausikasvikset pöytiin

Sadonkorjuu & satokausikasvikset

Syksy on tullut ja kesän jälkeinen satokausi on parhaillaan täällä suomessa. Kotimaisia juureksia on tarjolla hyvin, marjat ja sienet on aika kerätä talteen ja pakastaa. Syksy on edullisten terveysruokien aikaa, kunhan osaa valita oikeat raaka-aineet. Satokausikasvikset keventävät kukkaroa ja ekologista taakkaa, koska saamme ruokaa omasta maasta – tuoreena ja puhtaana. Jos et tiedä, mitä satokausikasvikset ovat milloinkin, googleta vaikkapa satokausikalenteri. Sen avulla pääset jo pitkälle ja voit terveellisyydestä tinkimättä syödä astetta edullisemmin pitkin vuotta.

Mulle on ollut tärkeää, että lapset tietää mistä ruoka tulee. Omakotitaloasuminen mahdollistaa kasvattamisen omalla pihalla, vaikka ilman kasvihuonettakin. Kokeilin lavakaulusviljelyä tänävuonna ensimmäistä kertaa. Osa menestyi enemmän ja osa vähemmän, mutta nämä takuuvarmat – sipuli, valkosipuli, punajuuri, porkkana ja salaatit onnistuivat ihan kivasti. Perunaakin tuli, mutta meidän Hugo piti huolen että perunapelto oli yksinoikeudella hänen leikkipaikkansa.

Kaikki meidän pihalla kasvatetut vihannekset on lasten kylvämiä, kastelemia ja hoitamia. Viljelyssä minun roolina oli vain työnjohtajana toimiminen ja porkkanoiden harventaminen – senkin tein kaiken muun ohessa napsien yhden naatin sieltä ja toisen täältä ohikulkien. On luontevaa ottaa lapset mukaan näihin puuhiin. Samalla he oppivat hyödyllisiä juttuja luonnon systeemistä ja ruuan kiertokulusta ja siitä, ettei ruoka kasva vain kaupan hyllyllä. Ruuan eteen pitää tehdä töitä – näidenkin vihannesten kasvattamiseen kotioloissa meni ihan koko kesä ja sato riittää korkeintaan kahdelle ruualle meidän kokoisessa perheessä. Se on yllätys jopa aikuiselle, kuinka valtavat plantaasit tarvitaan, jos haluaa omavaraisesti syödä juureksia ja perunaa koko talven.

Tässä mittakaavassa viljely on mielestäni lähes pelkkää hippeilyä ja ekohörhöilyä, josta taloudellisesti hyötyy lähinnä siemenkauppias ja rautakauppa (mullan muodossa). Taloudellisesta näkökulmasta, en säästä varmasti penniäkään ja näemme kovasti vaivaa tämän yhden tai kahden herkutteluannoksen vuoksi. Joka syksy arvostukseni maanviljelyä ja kotimaisen ruokatalouden kivijalkaa – eli sitä tuottajaa – kohtaan nousee. Ei se ole vain sitä, että tuikkaat mullan alle muutamat siemenet ja käyt syksyllä poimimassa sadon talteen. Kasvimaa tarvitsee hoitoa, huolenpitoa ja ravinteita sekä vettä. Jos koko perheen rahatalous on kiinni sadosta, etkä voi säihin vaikuttaa, joudut elämään epävarmuudessa ja optimaalisten säiden toivossa koko kesän. Osa sadosta menee väkisin hukkaan, koska jokaikinen siemen nyt vaan ei voi itää ja menestyä. Ötökät voi tuhota jonkun ja toiselle taas ei vaan riitä elintilaa niinkuin muille. Sitten nämä “eloonjääneet” ja “hyvin kehittyneet” yksilöt vielä jaetaan ykkös -ja kakkosluokkiin ja kakkosluokka kelpaa vain hevosille. Tämä ei kylläkään ole faktaa, vaan luulo. 

Siispä vetoan; tulevan vuoden ajan, joka kerta kun menet ruokakauppaan ja ostat tuotteita, joissa on vaihtoehtona suomalainen tuote – mieti, voisitko valita sen hinnasta riippumatta. Tämä on ainoa keino saada pysymään ruokateollisuuden kivijalka meidän omassa kotimaassa, taata laadukkaat, puhtaat tuotteet ja tarjota elinkeino niille, jotka tekee sen mielettömän duunin sydämellään siellä maalla – että meillä kaikilla olisi puhdasta ravitsevaa ruokaa koko talveksi. Vaikka rahaa tarvitaan ulkomaillakin, niin meidän suomalaisten tehtävä on silti pitää huolta kotimaisesta työstä – vaikka se maksaisi muutaman kymmenensenttiä enemmän, kuin ulkomaalainen. Jos et voi tehdä valintaa kaikkien tuotteiden osalta, niin valitse jokaiseen ostoskoriin edes yksi suomalainen ruoka-tuote. Etenkin satokautena se on helppoa ja edullista.

<3: Tanja

1
Jaa:

Vastaa

Close Menu

Black Friday